Urakka seisoo

Mun hommat seisoo pahasti. Täällä me asutaan kaaoksen keskellä, mutta mikään urakointi ei nyt innosta eikä epäjärjestys jaksa pahemmin haitata. Lomakin loppuu kohta ja perjantaina pitää lähteä töihin, auts. Päivät on mennyt haaveillessa ja haahuillessa. Siivousprojektitkaan eivät etene ellei vähän väliä juokse kaupoilla ostelemassa säilytyslaatikoita sun muita tarpeellisia homman eteenpäin viemiseksi;)



Vaikkei Gant nyt juurikaan myy säilytyslaatikoita, oli sielläkin käytävä ja napattava kuva noista tauluista. Niitä on kuulemma saatavilla kahden kappaleen paketissa suurinpiirtein sadan euron hintaan. Kuolaan näitä.


No, sitten tulikin jo viikonloppu ja se oli pakko kuluttaa Vermossa. Mun kesätraditioihin kuuluu Kansallinen Poninäyttely ja sinnehän se oli mentävä taas kytikselle miltä suomalainen connemara-kasvatus tänä vuonna näyttää.


Hieno varsa, kertakaikkisen upea. Vielä elämänsä alussa...



Tämä tamma oli oma suosikkini. Ihana.



Karvakaveri sairastui viime yönä enkä sitten tänäänkään voinut tehdä näille kotiasioille yhtikäs mitään. Me oltiin lääkärissä, otettiin näytteitä, saatiin diagnoosi, annettiin viimeiset eurot, ne vähäiset jotka jäi säilytyslaatikoiden ostamiselta, eläinlääkärille ja tultiin kotiin toipumaan. Almalla on kova kipulääkitys ja nyt odotellaan, että antibiootit alkavat vaikuttamaan, huomenna pitäisi helpottaa. Eikä mitään sen ihmeempää tautia kuin virtsatietulehdus, ärhäkkä sellainen. Ja taas yksi osoitus kaverin kovasta kipukynnyksestä, ei taaskaan mitään ennakkomerkkejä ja nyt jo tauti näin pahana. Voi toista, kovaa se on laumassa eläminen.


Huomenna mun on pakko ryhdistäytyä. Karvakaveriakaan ei pääse viemään vielä pitkälle lenkille joten mulla ei ole enää yhtään tekosyitä venyttää urakan jatkamista. Ellei sitten...