Neljäs viikko menossa uuteen työhön kouluttautuessa. Pää pursuaa termistöä, sähköoppia ja muuta tärkeää tietoa minkä avulla säästää jopa henkensä tiukassa tilanteessa. Tahti on hurja, kokeita, testejä lähes päivittäin. On muuten osoittautunut tosi hyödylliseksi moinen käytäntö, tietää itse kokoajan missä mennään ja tarttuuko oppi päähän. Enkä pääse laiskottelemaan ja uskottelemaan itselleni, että hyvinhän tässä kerkiää. Nyt ei riitä ulkoluvut eikä muut kommervenkit, asiat on hallittava ja loppuunasti ymmärrettävä. Jäljellä kuusi viikkoa tätä teoriaa ja sitten työssäoppimisjakso alkaa.
Luulin vielä pariviikkoa sitten, että kevään täyttää ainoastaan ja pelkästään tämä koulu. En luule enää. Nyt tiedän ettei niin käy. Yllättävästi ja vaivihkaa on alkanut paljastua kaikenlaista puuhaa ja tekemistä. Vauhti kiihtyy kevättä kohden ja tajusinkin tässä ettei kannata etukäteen pohtia tulevaa, menee vain päivä kerrallaan ja asia kerrallaan. Kesän kynnyksellä nähdään sitten lopputulos.
Alakuvan punaruutuiset kipot osui sattumalta silmiini Cobellon alesta. Hinta ei päätä huimannut, joten nappasin mukaani. Edelliset murokulhot heitin roskikseen muuton yhteydessä. En tiedä kauanko nämä saavat mukana kulkea, huomenna mennään nääs katsomaan uutta asuntoa;)
Tarmokasta alkavaa viikkoa!
maanantai 26. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Heips Marjut!
Tuttuja vilahteli sinunkin kuvissasi. :)
Piipahda blogissani, siellä on sinulle jotain.. ;)
Mukavaa viikkoa!
Toivottavsti puhtia riittää... uuden oppiminen on aina työtä vaativaa.. toivon sinulle mukavaa talvea opiskelun parissa..
Tsemppiä uuteen työhön!
Blogissani on sinulle jotain!
Lähetä kommentti