keskiviikko 6. elokuuta 2008

Näitä polkuja

Rakastan kävelemistä. En vain tule toimeen ilman sitä. Kävelen mielelläni milloin vain ja mihin vain. Siis jos on tarpeeksi aikaa ja hyvät varusteet. Vaikka vauhtini normaalisti onkin kohtalaisen reipas, nautin verkkaisestakin tahdista jolloin ajatukset ja mietteet ehtivät mukaan. Kävely on minulle ennenkaikkea terapeuttista, silloin saan ladattua akkuja.



Olen usein huvittuneena miettinyt, että paras mahdollinen homma minulle olisi olla kävelyyn suunniteltujen jalkineiden testikävelijä. Eikös olisikin loistohomma? Kulutan sen verran vuodessa kalliita kävelylenkkareita ja näillä penikkatautisilla jaloilla kengän tulee ehdottomasti olla loistavan hyvä. Olen tehnyt omia testejä, vajaa 1000km ja kaikki vaimennukset ovat mennyttä.

Täällä Rajasaaren koirapuistossa tykkään käydä, koska saan luvan kanssa pitää Almaa irti ja voin kävellä ilman jatkuvia pysähdyksiä. Alma ei ole innokas kävelijä, hän on nautiskelija ja välillä neuvottelemme metrin välein lenkin pituudesta ja sopivasta vauhdista sekä kulkusuunnasta. Täällä saamme mennä kaikki omaan tahtiin.


Ja sijaitseehan tämä puisto nimensä mukaisesti saaressa joten minulle niin tärkeä merikin on lähellä. Vaikken koirapuistojen suurkuluttaja olekkaan, voin lämpimästi suositella paikkaa.


Enkä vähiten tämän takia. Kahvila on Rajasaaren koirapuiston tuntumassa, kävelymatkan päässä ja niin ihana paikka etten toista vastaavaa ole vielä löytänyt. Eli ei näillä lenkeillä kyllä laihtumaan pääse, sen verran hyviä on kahvilan lämpimät korvapuustit ;-)

4 kommenttia:

PiaMaria kirjoitti...

Ihania kuvia! Minäkin kävelen mielelläni...mieluiten yksin todella aikaisin aamulla, kun vain minä ja meri, sekä satunnainen lintu olemme hereillä....

PiaMaria

mimosamamma kirjoitti...

Hei Aatulan äiskä!
Kiitos paljon vierailustasi Metsän reunassa ja kiitos ihanasta kommentistasi:)
Voi kuinka kauniita maisemia, tuollaisissa paikoissa sielu lepää ja varmasti kenkien kannat kuluvat:) Nauratti ihan kun kuvittelen Alman ja taluttajan "neuvotteluhetkiä":) Meilläkin menee Mimosan kanssa joskus sukset ristiin, mutta meidän kolmen kilon karvapallo on helppo nostaa kainaloon ja "ohjata" oikealle tielle:)
Blogilistani kasvaa taas pituutta, aion lisätä sinut sinne.

Mukavaa ja liikunnallista viikonloppua Aatulaan
t.Marja

Katja - Bag End kirjoitti...

Hei, sinulla on kuvien perusteella ihanat kävelymaastot. Ihan kateeksi käy. Täällä Alankomaissa on niin "aakeeta laakeeta" että Suomen monivivahteisia maisemia kaipaan lähes päivittäin.

T. Katja

maano kirjoitti...

minäkin olen yrittäny saada jonkun asteista lenkki kärpästä puremaan itseeni , toistasex vain pikku näykkäsyn verran ..