torstai 22. toukokuuta 2008

Ystävyydestä


Tänään olen roikkunut koko päivän puhelimessa, kiitos Heli ja kiitos Sari soitoistanne.

Elämä on kuljettanut ystäviäni milloin mihinkin kaupunkiin tai maahan. Arkiset askareet hoidetaan maasta tai kaupungista riippumatta. Ystäväni elävät kuka mitäkin vaihetta, kuka vauva-arkea, kuka uraputkessa, kuka opiskellen haaveiden ammattiaan. Vahva yhteenkuuluvuuden tunne säilyy välimatkoista ja harvoista tapaamisista huolimatta. Tietoisuus siitä, että vaikeina hetkinä hengessä mukana eläviä on useita, on tärkeä ja voimaa antava. Tapaamiset sitten ovatkin yhtä juhlaa ja aina saa jatkaa siitä mihin edelliskerralla jäätiin. Jotakin hyvää olen elämässäni saanut aikaiseksi, onhan minulla teidät. Kiitos ystävyydestänne kamut!

Ei kommentteja: