Tunnustuksia

Sain haasteen Riikalta ja Jantiinalta vastata viiteen riippuvuuteeni. Kiitos vaan "muistamisesta", nämä tulivat ensimmäisinä mieleen vaikka kait näitä riippuvuuksia on minulla monia muitakin.

1. Perhe ja koti
Lapset ovat tärkeintä elämässäni. Haluan heillä olevan kaiken hyvin ja toivon, että isosta ikäerostaan huolimatta olisivat läheiset toisilleen. Ja Herra Tee, elämäni mies ja tottakait karvakaveri, me ollaan tiimi ja kaikki yhtä tärkeitä.
Koti, paras paikka maailmassa. Täällä ollaan turvassa omien rakkaiden tavaroiden ympäröiminä.

2. Rauhalliset aamut
Ilman omaa aamurytmiäni en selviä. Herään ajoissa, juon kaksi mukillista kahvia ja päivä lähtee käyntiin. Olen aina herätessäni hyvällä tuulella, mutta sillä lailla herkkänä ettei tähän rytmiin saa tulla poikkeamia. Tästä riippuu koko päivä.

3. Kävely
Rakastan kävelemistä. Olen kävellyt aina. Ja tehnyt muuten aiemmin jo aiheesta myös postauksen.

4. Eläimet ja luonto
Ilman näitä en olisi minä. Yritän elää elämäni niin etten vahingoita eläimiä enkä luontoa omalla toiminnallani. Tästä olen tarkka ja haluan opettaa tämän myös omille lapsilleni. Vaikka eläimissä on työtä, saan niin paljon voimia niistä ettei mikään fyysinen uhraus ole turha.

5. Bepanthen
Tähän olen koukussa. Tällä hoituu huulten rasvaus, kaikki haavat ja kolhut. Loistava tuote mitä ilman en selviä kuin muutaman tunnin kerrallaan. Tätä pitää olla useampi putkilo, sitä löytyy keittiön kaapista ja käsilaukusta aina.











Tämä tunnustushaaste on pyörinyt blogeissa jo tovin. Mikäli et ole vielä omia riippuvuuksiasi kertonut, haastan sinut sen tekemään. Tämä on hauskaa!

Uusi viikko

Neljäs viikko menossa uuteen työhön kouluttautuessa. Pää pursuaa termistöä, sähköoppia ja muuta tärkeää tietoa minkä avulla säästää jopa henkensä tiukassa tilanteessa. Tahti on hurja, kokeita, testejä lähes päivittäin. On muuten osoittautunut tosi hyödylliseksi moinen käytäntö, tietää itse kokoajan missä mennään ja tarttuuko oppi päähän. Enkä pääse laiskottelemaan ja uskottelemaan itselleni, että hyvinhän tässä kerkiää. Nyt ei riitä ulkoluvut eikä muut kommervenkit, asiat on hallittava ja loppuunasti ymmärrettävä. Jäljellä kuusi viikkoa tätä teoriaa ja sitten työssäoppimisjakso alkaa.

Luulin vielä pariviikkoa sitten, että kevään täyttää ainoastaan ja pelkästään tämä koulu. En luule enää. Nyt tiedän ettei niin käy. Yllättävästi ja vaivihkaa on alkanut paljastua kaikenlaista puuhaa ja tekemistä. Vauhti kiihtyy kevättä kohden ja tajusinkin tässä ettei kannata etukäteen pohtia tulevaa, menee vain päivä kerrallaan ja asia kerrallaan. Kesän kynnyksellä nähdään sitten lopputulos.





Alakuvan punaruutuiset kipot osui sattumalta silmiini Cobellon alesta. Hinta ei päätä huimannut, joten nappasin mukaani. Edelliset murokulhot heitin roskikseen muuton yhteydessä. En tiedä kauanko nämä saavat mukana kulkea, huomenna mennään nääs katsomaan uutta asuntoa;)





Tarmokasta alkavaa viikkoa!

Lauantain puuhia ja tiukka kommentti

Meillä on ollut mukava talvipäivä. Ollaan nautittu täysin rinnoin ulkoilusta, saimmehan vihdoin kauan kaivattua lunta. Stiga on saanut tänään kyytiä kotipihamme mäessä ja hauskaa oli. Vatsa kippurassa sain nauraa eskari-ikäisten poikien jutuille kun suunnittelivat miten lasketaan hyppyristä ja mitä reittiä lasketaan. Ja yhteistyössä kaverukset alas päästyään tarttuivat kelkkaan kiinni ja kantoivat taas mäen päälle, kerta toisensa jälkeen.



Ja sitten hiihdettiin. Sain kunnian toimia hiihdonopettajana vaikka kyseinen pesti ei ihan minun heiniä olekkaan. Sen verran on aikaa omasta, lupaavasti alkaneesta urasta ja välineidenkin kehitys on mennyt roimasti eteenpäin;) No, hyvin tästä hommasta selvittiin ja huomenna jatketaan harjoituksia tasamaalla aiheena tasatyöntö. Tavoitteena on tietysti eskareiden väliset kisat ja kunto pitää virittää kohdalleen.



Tässä viikolla on palstatilaa saanut erään naisen kommentit tästä äitinä olosta. Siinä jaottelussa en pärjännyt, olen siis hänen mielestään huono äiti. Ihmetyttää kuinka ikäiseni nainen tällä vuosituhannella vielä moisia suustaan päästelee. Jokainenhan voi ja saa toteuttaa juuri sellaista äitiyttä kuin parhaaksi näkee. Ja jokainen äiti on paras mahdollinen äiti omalle lapselleen. Toivottavasti pöly asian tiimoilta laantuu pian ja kommentit jäävät omaan arvoonsa. Tämä äiti lähtee taas maanantaina töihin ilman mitään omantunnon tuskia;) Ja vieläpä hymyssä suin.



Hyvää lauantai-iltaa äidit, olette sitten töissä tai vapaalla, kotona tai vieraisilla, yksin tai lasten kanssa...

Pitkästä aikaa pikainen päivitys.

Uuteen työtehtävään opiskelu sujuu hyvin, käynnistysongelmat liittyvät lähinnä aikatauluihin. En ole vuosiin tehnyt töitä viitenä päivänä peräkkäin kahdeksasta neljään joten aika on ollut hivenen kortilla. Hauskaa on koulussa ollut ja uuden oppiminen mielekästä ja innostavaa. Koti on vähän rempallaan ja edelleen vaiheessa, nyt ei potku riitä näitä sisustuksia miettimään. Kevät kuitenkin jo vahvasti mielessä ja toivottavasti myös pian kaupoissa;)





Saa nähdä mitä muutoksia ja uusia juttuja tämä kevät vielä tullessaan tuo, kaikenlaista viritystä menoillaan, mutta niistä sitten jos ja kun jotakin alkaa tapahtumaan.

Ihanaa talvista viikonloppua!

Uudistuksia

Loma on vietetty ja arjen aloittaminen laittoi aivonystyrät hommiin ja tosissaan miettimään kevään uusia tuulia. Mulla on hirmuinen värinälkä. Innoissani menin vuodenvaihteessa netistä etsimään kevään uutuuksia, värejä, kuoseja ja vaikka mikä olisi kelvannut, mutta mitä löysin? Lähes kaikki nettisivut ennallaan, talvi ja joulu 2008. Plääh. Sitä en nimenomaan enää halunnut nähdä. Meillä on joulu ja talvi pakattu jo laatikoihin ja piilotettu vaatehuoneen perimäiseen nurkkaan. Ja siellähän saavat odottaa uutta tulemistaan.




Sininen on väreistä yksi mun ikisuosikki. Milloin se pitää olla tummana, milloin hempeän vaaleana ja sitten lemmikin sävyisenä. Hyvä väri.




Toinen suosikki on aina ruskea. Tarpeeksi tummana raikastuu tuolla sinisellä. Näistä väreistä koostuu varmaan meidän sydäntalven värimaailma. Onneksi jemmasta löytyy tyynynliinaa, tablettia sun muuta. Näitä värejä haluaisin myös astioihin.
Kuvat yllä on lainattu Arabian nettisivuilta.




Linumin sivuilla (ylempi kuva lainattu sieltä) oli jo kevään uutuuksia. Punaista tulee meillekkin. Tiettynä sävynä ettei palaa joulufiilikset, tuo keskimmäinen tyyny on hyvä, kukkakuosit jää väliin tänäkin vuonna. Tai eihän sitä koskaan tiedä.

Ihanaa suunnitella uutta. Pakkaset on vielä edessä, lumikin tulee Pekka Poudan puheiden mukaan vasta ensi viikolla ja mä olen jo ihan kevätfiiliksissä. Moneen otteeseen ehtii vielä tyynynpäällisiä vaihtaa. Huomenna vaihtuu työnkuva. Mua jännittää;)
Hyvää alkavaa viikkoa!

Tuolikaunotar ja Kuomat

Kävimme tänään shoppaamassa Sellon alesta pikku-ukolle talvikengät. Aikaa ei ollut sen enempää tuumailuun ja miettimiseen, joten tyydyimme mustiin Kuoma-saappaisiin. Täytyy sanoa, että on niitä nätimpiäkin talvikenkiä nähty, mutta se ei nyt ollut se asia miksi näistä Kuomista kirjoitan.

Kuomat tulevat käyttöön omalle pienelle miehelleni ja sain slaagin, kun sovitimme eri kokoja. Järkytyksekseni jouduin ostamaan Kuomat kokoa 35! Ja tämä käyttäjä on 6-vuotias. Ei siis koululainen vaan äidin oma pieni kultarakas. Mihin tämä aika rientää? Joo, joo, sanottiinhan 2-vuotis neuvolassa, että pitkä poika on tulossa ( pituusarvio 198cm), mutta kun mä en halua, että se kasvaa näin äkkiä ja näin isoksi. Eikö tätä aikaa voisi nyt jotenkin pysäyttää? Onko jotain lääkettä mikä pysäyttää tämä järjettömän kasvun? Vai annanko vähemmän ruokaa? On meillä kerran aiemmin ollut Kuoma Crosserit, koko oli 22 ja ne oli vielä jopa ihan söpöt. Nämä tänään ostetut on ihan sukset. Höh. Toivottavasti ajavat nyt asiansa, lähdemme aamulla Kainuuseen ja siellä elohopealukemat on vähän eri lukemissa, joten lämpöä pitää olla, isollekkin jalalle. Selviän ehkä siellä tästä järkytyksestä...Ja huumorilla kai tästäkin selviän, poikani itse ehdotti josko ottaisimme samantien nelivitoset;)





Pyörähdin vielä jo valmiiksi järkyttyneessä mielentilassa Sellon Pentikillä. Siellä se seisoi liikkeen takaosassa aletuotteiden takana arvokkaana ja kauniina. Medaljonkituoli ja niin kaunis, että happi meinasi loppua tykkänään. Käsittelemätön puupinta ja rouhean karhea pellavaverhoilu. Ihan mun tuoli. Näen sen sieluni silmin ottamassa meitä vastaan eteisen lattialla ryhdikkäänä seisten. Ja mulla on kohta syntymäpäivät, tuoli antaisi vähän tekohengitystä tähän ikääntymiseen. Sekin vielä.


Ihania loppuvuoden pakkaspäiviä teille kaikille, voikaa hyvin! Me olemme nyt lomalla.

Paluu todellisuuteen

Joulu on sitten tältä vuodelta juhlittu, kinkut vedetty ja suklaat mässätty. Ihan hyvä, ei tätä elämäntyyliä kestäisi pää eikä maha, joten potut ja kastike vaan takaisin ruokavalioon.

Olin tänään töissä. Se oli viimeinen työvuoroni näissä hommissa. Tuntuu aika epätodelliselta. Nyt on vapaapäiviä ja sitten muutama lomapäivä kunnes uusi ura odottaa. Saan elää koko kevään "normaali-ihmisten" kahdeksasta-neljään elämää. On tässä taas sopeutuminen;)





Kovasti houkuttaisi nuo kauppojen alennusmyynnit. Saa nähdä mistä huomenna itseni löydän. Jotenkin tämä jouluinen jo kyllästyttää. Ja kohta alkava pommitus ahdistaa. Pakkaan pesueen ja lähden karkuun niitä karkeloita.
Hyvää illan jatkoa!