Hyviä ihmisiä...

...on olemassa, edelleen. Saimme ongelmaamme apua ja tiistaihin mennessä uusi kotimme on ammattilaisten avustuksella pesty ja desinfioitu. Hyvä.



Haimme tänään maalit ja päädyin sitten maalarinvalkoiseen maaliin. Vähän mua mietityttää, mutta tämän hajuhaitan ilmaannuttua päätin, että nyt mennään näillä eväillä ja laitetaan asunto asumiskuntoon ja mietitään sisustuspuolta myöhemmin. Hyvää asiassa on se, että ajan kanssa huomaan miten valo kiertää huoneistossa ja sävyjen valinta helpottuu. Kyllähän tässä jo sormia syyhyttää, minä malttamaton, mutta huomenna töihin vielä kolmeksi päiväksi joten eiköhän tämä odotus tässä mene vähän niinkuin sivussa. Nyt käytän kaiken liikenevän ajan pakkaamiseen.

Meidän pihassa on muuten viinimarjapensas, luumupuu ja muutaman kukkasenkin sieltä tunnistin, ainakin kuunliljoja siellä kasvaa. Eli projektia riittää, mutta mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa se on.

Hyvää viikonloppua ja kiitos kun jaksatte lueskella näitä löpinöitä. Ja erityiskiitos kommentoijille!

Kauhistuksen hirvitys

Ei muuten paljoa naurata. Nyt hirvittää niin ettei järki riitä.

Menimme tänään ensimmäistä kertaa omilla avaimilla uuden kodin ovesta ja voi kauhistus mikä meitä odottikaan. Kyllä mä sen tiesin ettei tässä mihinkään viiden tähden hotelliin olla muuttamassa, mutta ovella leijaili sellainen kissanpissan haju ettei hetkeen ollut varmuutta, pystyykö sisälle menemäänkään. No, me mentiin.



Ja sitten tämä keittiö. Voi kyökki parka, ei voi muuta sanoa. Kaikki paikat repsottaa ja siivoukset ollut vähän niin ja näin. Kyllä tässä nyt sitä positiivista uskoa tarvitaan etten lyö hanskoja tiskiin samantien. Tekisi mieleni muutama ruma sana...

Ei auta itkut nyt. Aamulla soitto isännöitsijälle ja iltarukouksessa pyydän, että ymmärtää yskän ja ottaa heti asian hoitaakseen. Uskon, että hyviä ihmisiä on olemassa ja juuri meidän isännöitsijä yksi heistä. Pitäkäähän peukkuja, että kissanpissaongelma saadaan hoidettua ilman, että täytyy teroittaa kynnet jo ennen muuttoa;-)



Vielä kolme päivää töitä ja sitten remontin kimppuun, muutto 13.9. Saa nähdä miten meidän käy.

Töitä ja odotuksen tuskaa

Kylläpä edellisestä päivityksestä kuluikin taas aikaa.

Olen kokoajan töissä, töitä vuorotta ja aina töissä. Ei auta. Olen väsynyt ja totaalisen tympääntynyt kun mitään muuta elämään ei mahdu. Ei kiva. Syy jatkuvaan töissäoloon on se, että tarvitsen muuton alle ja jälkeen reilusti vapaata ja tietysti muutto nielee enemmän tai vähemmän rahaakin. Joten ei auta kuin jaksaa vielä reilu viikko.



Ensi viikolla haemme uuden kodin avaimet ja siitä se sitten alkaa. Ensin tehdään remonttia ja sitten muutetaan. Voin kuvitella sitä tunnetta, kun muuttopäivän iltana lämmitämme saunan ja koti alkaa pikkuhiljaa saamaan meidän näköisen ilmeen. Suuret on suunnitelmat, haaveet ja toiveet, lopputulos jää arvoitukseksi. Jännää ;-)

Hyvää sunnuntai päivää teille kaikille, yritän jaksaa päivitellä tätä blogia vähän ahkerammin. Vanha kuvakin on, en vain ole ehtinyt uusia kuvia ottaa.

Viikonlopun...

...vietin täällä Mattilan Ratsutila

Viikonloppu sujui hevostellen kera kahden ihanan ystävän ja tietysti upeista hevosista nauttien. Kävimme eilen rauhallisen maastolenkin ja aamulla jatkoimme juoksutusharjoituksilla. Kelit olivat loistavat, ruoka hyvää ja seura loistavaa. Kiitos Liisa, kiitos Mirka, uusiksi otetaan!









(kuvassa Terika)

Kaunis kiitos Terika, olet ihastuttava Suomenhevonen!

Pää pyörällä

Tuleva muutto on saanut mun pään niin pyörälle etten kykene oikein muuta miettimäänkään. Ajatus vaan pyörii samaa kehää, mitä värejä, mitä jos mun huonekalut eivät käykkään sinne, minkälainen siivousurakka mua taas odottaa jne. Olen ihan huvittava, miksen voi rauhassa vain odottaa hetkeä kun avain on kädessä ja mittanauhan kanssa pääsen ensin tekemään kierroksen. Mitä näitä ressaamaan, kyllä ne sävyt sieltä löytyy ja jos huonekalut ei kokonsa puolesta sovi, laitan ne kiertoon. Kovin yksinkertaista.

Teen "Almat" ja lähden ottamaan iisisti viikonlopuksi maalle ja voin taata, että ajatus on ihan jossakin muualla kuin sisustamisessa. Kerron siitä kuvien kera myöhemmin.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

Värejä ja sävyjä

(kuva Esta for Kids'n sivuilta)

Oheisen kuvan värisävyt miellyttävät silmääni. Näen nämä meidän tulevassa olohuoneessa, hyvät värit tulevaan syksyyn ja talveen. En pysty vielä tekemään mitään konkreettista tulevan muuton eteen joten hyödynnän aikani nyt etsiskelemällä maalisävyt, tekstiilit sunmuut toisiinsa sopiviksi.

Olen yllättynyt miten vaikeata päätösten tekeminen mulle on, yleensä olen hyvin tietoinen mitä haluan ja nyt vatkaan ja veivaan vaihtoehtoja. Olen vuosia halunnut keittiööni alaosan valkoista paneelia ja yläosa ruututapettia ja nyt olisi mahdollisuus siihen, niin mietinkin mitä jos vain maalaisin ja mikä sävy. On tämä naisen elämä vaikeaa, tänään tätä ja huomenna jotakin ihan muuta. Jos olisi rahaa, soittaisin Paanasen Markon paikalle, kaikki olisi niin helppoa jos joku toimittaisi vain kaksi vaihtoehtoa naaman eteen josta valita. Niin ja tulisi myös toisen osapuolen toiveet huomioitua ;-)

Ilmeisesti tulen tekemään niin ettei meillä ole yhtään valkoista seinää vaan kaikki seinät saavat jonkin sävyn. Sävyn tulee vaan olla sellainen, että tekstiileillä on helppoa muuttaa ilmettä. Onneksi vielä on aikaa tähän haihatteluun.

Hyvää viikkoa teille kaikille ja kiitoksia ihanista kommenteista! Tulen niin iloiseksi muutamasta sanasesta ja yritän itsekkin kaikesta muusta kiireestä huolimatta laittaa pienen merkin käynnistäni blogeihinne.

Organisointia

Tänään olen organisoinut huomista päivää. Olen hivenen stressaantunut kireästä aikataulusta, joka alkaa heti kun silmät aukenee aamulla. Ei kiva. Herra Tee tulee kotiin vasta alkuillasta ja minulla on työvuoro, joten poika pitää viedä hoitoon. Ei siinä sinänsä mitään, mutta hoitaja on miltei parin tunnin matkan päässä ja junaliikenne vähäistä noin sunnuntaiaamuna. Hyvä kuitenkin, että saamme ystäviltä apua. Karvakaverilla on jo ulkoiluseuraa päivällä, kiitos Nero-koiralle emäntineen ja isäntineen.

Käytiin tänään Ikeassa. Siellä oli vanhojen tuttujen tuotteiden seurana uutta, ihan kivojakin juttuja. Hain ideoita uuteen kotiin, lähinnä ratkaisuja säilytystiloihin. Hauskaa siellä kiertämisessä oli, että pikku-ukko oli niin täysillä mukana tässä sisustamisessa, jokaisen tuotteen kohdalla kovaääninen ilmoitus sopiko hänen makuunsa vai ei. Aika avartava reissu äidillekkin, selvisi monta asiaa pojan mieltymyksistä. Eli uuteen huoneeseen on tultava pojan lempiväriä, keltaista. Miten ihmeessä senkin toiveen saan toteutettua meille molemmille sopivaksi? Minun värit kun on tätä valkoista-beigeä-ruskeaa-harmaata. Mielenkiinnolla odotan mikä sillisalaatti vielä aikaan saadaan. Eli kaikki ideat ovat lämpimästi tervetulleita!

Leppoisaa pyhäpäivää vapaalla oleville ja työniloa niille, jotka huomenna lähtevät sorvin ääreen. Ei turhaan ressata;-)