AATULA

Puutunutta

2009-10-18T11:45:00.004+03:00

Mun bloginpito on ihan puutunutta ja väsynyttä touhua. Ei vaan jaksa nyt innostaa, kuten ei moni muukaan asia tällä hetkellä. Tulin siihen tulokseen, että Aatula jää nyt tauolle. Palaanko, sen aika näyttää ja missä muodossa. Täytyy pohtia uudelleen miten paljon sitä on valmis itsestään ja elämästään kenelle tahansa kertomaan. Pitäisikö blogi laittaa salasanan taakse, tulisiko jutut silloin sielusta asti vai olisinko yhtä pinnallinen hömpänpömppä? Mitä, missä, milloin ja kenelle? Koko homma on siis ihan haussa enkä ole yhtään kartalla miten jatkaa.

Viime aikoina on monissa blogeissa ollut postauksia näistä kommentoinneista. No, samoja fiiliksiä täälläkin. Kuka ja ketkä täällä käy, kommenttiloota ammottaa lähes tyhjänä. Puhelinkaan ei soi kuten ennen vaikka tietääkseni monikaan ystävistäni ei täällä vieraile joten ihmetyttää kuka täällä sitten käy kun laskuri kuitenkin kulkee eteenpäin hitaasti mutta varmasti.

Itse olen tosi huono kirjoittelemaan kommentteja. Käyn päivittäin monissa blogeissa eikä aika yksinkertaisesti riitä kommenttien kirjoitteluun. Juu, tiedän, seli, seli, mutta en kai voi itse hirveästi kommentteja odottaa ellen niitä myös itse käy kirjoittamassa? Yritän tämän tauon aikana parantaa tapani tämänkin asian suhteen.

(kuvat:Artwood)

Jään nyt keräämään uutta puhtia ja toivotan kaikille oikein hyvää syksyn jatkoa ja nöyränä kiitän kaikkia jotka tänne Aatulaan ovat kommenttinsa kirjoittaneet. Näihin ajatuksiin ja tunnelmiin: Kiitän ja kumarran!

Syyslomalla

2009-10-14T23:22:00.003+03:00

Vietän tämän viikon syyslomaa. Huomisesta myös Miskalla on pari päivää vapaata koulusta ja saamme viettää aikaa keskenämme. Ihan luksusta.

Kävimme tänään katsomassa Sirkus Finlandian näytöksen ja hauskaa oli. Suosittelen. Viime kerrasta on aikaa vierähtänyt tovi, laskeskelin, että noin 35 vuotta. Huoh. Mihin nämä vuodet kiirii?

Huomenna meidän kylään avataan uusi kauppakeskus ja sinne suuntaamme heti aamusta kunhan heräämme. Myös Key West- sisustusliike avaa ovensa siellä ja innolla odotan mitä tuleman pitää. Illalla olenkin katsomassa Montya eli suuntaan Areenalle Hihs:n. Mukava päivä taas tiedossa;)

Viikko kuusi: 2h20min, yhteensä 2372Kcal

2009-09-28T10:53:00.004+03:00

Lupasin aiemmin postata juoksukoulusta ja sen sujuvuudesta. Tässä se lupaus nyt täyttyy;)

Juoksukoulua on takana nyt kuusi viikkoa. Alkuhan oli tosi helppoa, käveltiin viisi minuuttia ja juostiin kaksi minuuttia. Pikkuhiljaa tahti on koventunut ja alussa tulikin tehtyä enemmän kuin piti, se vaan tuntui tosi hyvälle idealle ja homma kulki. Muutama viikko sitten tuli vähän takapakkia, lihakset oli tosi kipeät, ihan kuin olisi jatkuvasti maitohapoilla. Kävin lääkärissä ja verikokeiden jälkeen selvisi, että anemia vaivaa. Ruokavaliosta johtuvaa anemia ei ole vaan ongelman ydin on imeytymishäiriö, vielä ei tosin tiedetä mikä ei imeydy ja miksi. Pidin sitten pari päivää helppoa ja koska olo ei muuttunut, jatkoin reeniä aikataulun mukaan.

Nyt ihmetystä aiheuttaa polvet, niitä viiltää, puristaa, koskee ja sattuu. Lepopäivä juoksusta ei helpota ja välillä lenkkiä saa juosta hampaat irvessä, niin pahalle tuntuu. Ja seuraavana päivänä polvet voi olla ihan kuin ei mitään, juoksu on rentoa ja fiilis loistava. Penikat ei yllätys yllätys ole hirveästi ilmoitellut itsestään ja huomasin, että mitä reilumpaa tahtia juoksee, sen vähemmän tulee penikoiden aiheuttamaa "puujalkaisuutta".

Kaveripiirissä olemme vaihtaneet ajatuksia tästä juoksuharrastuksesta. Kaikilla on kipeytynyt polvet jossain vaiheessa reeniä ja päivien mukaan fiilis vaihtelee. Haaveilen juoksevani niitä kympin lenkkejä tosta vaan jo ennen lumen tuloa, jopa juoksukoulun tavoite on siinä ja aikaa on vielä viisi viikkoa. Sen myönnän, että ohjelma toimii ja olen aika innoissani siitä miten helpolla voi saada näin hyvän fiiliksen. Polviongelmakin voi olla ihan tekninen asia ja kunnon kohotessa ja vauhdin lisääntyessä toivottavasti helpottaa. Kuusi viikkoa on kuitenkin lyhyt aika kropalle tottua taas uudenlaiseen rasitukseen.

Tiedän, että blogimaailmassa on monia juoksun harrastajia ja olisin enemmän kuin iloinen kaikista vinkeistä ja tipseistä polviasian suhteen! Onko kenelläkään tietoa tästä juoksukoulun ohjelman perimmäisestä ideasta, lähinnä ajatuksia herättää se, että onko tässä ohjelmassa mitenkään huomioitu sitä, että ns.vapaapäivien kohdalla ei ole mahdollista levätä vaan liike jatkuu kävellen. Mua nimittäin mietityttää se ettei mulle tule mitään lepopäiviä never, kävelen koiran kanssa pari kertaa päivässä ja mielenkiinnosta aloin seuraamaan lenkkien kuluttavuutta sykemittarin avulla ja totta, lenkit kulkee rasvanpolttosykkeellä ja kulutusta tulee 250-400Kcal/kerta. Ja sitten menen töihin kävelemään, tulee niitä kilometrejä sielläkin vaikkei hiki lennäkkään;)

Ja sitten se ruoka. Sen suhteen en ole tottumuksia muuttanut mitenkään. Kaikki menee mitä annetaan ja sen suhteen en jaksa ressailla, vielä. Karkkejen, lähinnä suklaan suhteen olen saanut kuitenkin itseäni niskasta kiinni. Patukat jää nykyään kaupan hyllylle ja kerran viikossa annan sitten itselleni luvan herkutteluun, geisha-patukka alkaa parin palan jälkeen olla kyllä jo vähän liikaa, ei siitä muuta saa kuin pahan olon. Mutta tietoisuus siitä, että joskus tiukan paikan tullen suklaapatukka pelastaa koko päivän, helpottaa, enkä ajattele asiaa sen ihmeemmin. Toisaalta, kun liikkuu riittävästi, saa syödä mitä vaan, melkein niin paljon kuin haluaa;)

Otsikossa on muuten viime viikon saldo, siis ilman koiralenkkejä, työmatkoja junalle ja takaisin ja työpäiviä. Ja seitsemäs viikko käynnistyy.

PS:Mikä tätä vehjettä vaivaa, en saa kuvia liitetyksi?

Habitare

2009-09-12T16:39:00.009+03:00

Olen vuosia käynyt Habitare-messuilla ja odotukset on aina ollut korkealla, onhan kyseessä Suomen suurimmat sisustusalanmessut. Ja yhtä monta kertaa olen karvaasti pettynyt messujen antiin. Liian tätä päivää mun makuun. Tänä vuonna en odottanut mitään, tiesin suurinpiirtein mitä odottaa. Ainoa pettymys tuli Boknäsin osastolla, ei Flamantia! Silti niiden osasto oli mun mielestä taas paras ja kiva oli nähdä uusi lumivalkoinen. Joten seuraavana vapaapäivänä suuntaan Fabianinkadun myymälään kuolaamaan Flamantia, ovat kuulemma saaneet juuri uudistukset myymälässä valmiiksi.

Muutaman kuvan räpsin, ja nimenomaan räpsin, hirveästi ihmisiä ja kuvatessa piti olla tosi nopea ellei halunnut kuvata messukävijöitä:)

ACollection

Les Tissus Colbert. Aivan ihana värimaailma ja hyvin tehty osasto. Kauniit kankaat. Tahtoo vaikka mitä...

Jaa-a, en muista mistä tuli tämä räpsittyä

Boknäs. Osastolla voi osallistua kilpailuun jossa pääpalkintona loppuelämän huonekalut. Käykää ihmeessä kurkkaamassa osastoa jos messuille menette. Sori huono kuva, mutta porukkaa oli laumoittain.

Nythän messuilla voi tehdä myös ostoksia, näin ainakin ymmärsin sisustuslehtien jutuista. Hämmästytti ettei tarjonta nyt ihmeellinen ollut, olisin tarvinnut torkkupeittoa, lyhtyä sun muuta. Ainoat ostokseni olivat Soap Factoryn pari saippuaa.

Voihan vapaapäivän huonomminkin viettää joten ihan tyytyväinen olen, että tuli lähdettyä. Ja seura oli hyvää, kiitos Katja. Ensi vuonna uudestaan, toivottavasti Flamant palaa!

Kohtaamisia ja istutuksia

2009-09-07T21:16:00.003+03:00

Eilinen vietettiin siellä kirpparilla. Se oli tämän syksyn ensimmäinen kirppisviikonloppu ja ilmeisesti siitä johtuen siellä oli yllättävän hiljaista.

Olen tunnetusti kova höpöttäjä ja tykkään jutella ihmisten kanssa kaiken maailman asioista. Siinä myyntipöydän luona kävi mukavaa porukkaa ja etenkin pari naista jäi mieleen. Toinen oli ostanut talon Bulgariasta ja siitä olisi jaksanut jutella vaikka kuinka kauan. Voin kuvitella miten ihana se talo on, rapattuine seinineen ja kristallikruunuineen. Kaikkea hyvää toivon heille ja onnea uuteen kakkoskotiin! Hän osti mukaansa taulun, jonka laittaa kuulemma keittiöön. Kiva tietää, että taulu pääsee hyvään kotiin;)

Toinen nainen kävi katsomassa myytäviä kirjojani ja yksi VakreHjem lähti hänen mukaansa, viime vuoden keittiöteemanumero. He olivat miehensä kanssa rakentamassa taloa, toivoi saavansa jotakin ideoita uuteen keittiöönsä. Pitkäksi venyi sekin kohtaaminen. Siinä me kaksi toisillemme tuntematonta naista kauhisteltiin sitä miten yksitoikkoinen valikoima suomalaisissa sisustuskaupoissa on. Pitää ihan Tukholmaan asti lähteä, voi kauheeta;) Niinpä, sitä keskustelua mietin vielä illallakin. Sitä miten samanlaisessa muotissa meidän suomalaisten odotetaan toimivan ja jos joku keksii jotakin uutta ja epätavallista, se aiheuttaa muissa kateutta tai vähintäänkin kauhistelua. Tulimme siihen tulokseen, että markkinoilta uupuu vielä "se meidän juttu".

Käytiin tänään Bauhausilla hakemassa ekat syyskasvit. Otin callunoita, hopealankaa, marjakanervan, pari syklaamia ja muratin. Olisin halunnut jonkun havukasvin, mutta mitään oikeankokoista ei ollut. No, mennään nyt pari päivää näillä, lisää kasveja tulee kyllä.

Kirpparimyyjän homma on niin hauskaa ettei siellä malta syödä joten nälkä oli hirveä kun sieltä pois läksimme. Ajoimme suoraan Lauttasaareen ja CasaMareen. Tilattiin pizzat ja siinä syömistä aloittaessa, kysyin Miskalta onko hänen pizzansa hyvää? Alkoi muuten sen maailman ylistäminen, kovaan ääneen tietysti muiden asiakkaiden kuullessa ja loppuun vielä kommentti, että "äiti, täällä ravintolassa taitaa olla IHAN oikea kokki töissä, niin hyvää tää on!". Vähän taisi porukkaa naurattaa...

(Ja kuvat on lainattu netistä, en jaksa edelleenkään perehtyä kamerani sielunelämään).

Lenkit jatkuu. Aurinkoa päiviinne ja ilostun kovasti kommenteista, vink vink!

Kirppikselle mars!

2009-09-04T15:47:00.002+03:00

Pidemmän aikaa olen vatvonut ja veivannut näitä sisustusasioita, haaveillut tyhjästä aloittamisesta ja yrittänyt miettiä mihin suuntaan nyt tätä kotia lähden viemään. Sisustus muuttuu, se on selvä ja aika selvää sekin, miten ja mihin. Ja neljänkympinkriisiä tässä kait elellään;) Mutta aloitan tyhjennyksestä ja seuraavat kaksi sunnuntaita vietän Helsingin Jäähallilla myymässä tarpeettomaksi käynyttä tavaraa.

Kuvassa olevaa Juvin tv-kaappia olen myös myymässä, samoin lasivitriiniä joka on uskollisesti palvellut kotiamme jo viisitoista vuotta. No, nyt ollaan tien päässä ja jotenkin vaan on luovuttava vanhasta saadakseen tilalle uutta. Miten on HuutoNetin laita tänä päivänä, vieläkö tavara vaihtaa omistajaansa?

Mukavaa viikonloppua kaikille! Jatkan kamojen lajittelua.

ps: Juoksukoulu etenee ohjelman mukaisesti, kirjoittelen niistä asioista myöhemmin lisää

Koulut alkoi

2009-08-17T19:44:00.006+03:00

Miskasta tuli tänään koululainen. Haikeana jäin katselemaan kuinka reippaasti pikku mies meni jononjatkoksi kuultuaan nimensä ja paineli iso reppu selässään koulun ovesta sisään kavereiden ja opettajan kanssa. Mulla on jotenkin nyt vaikeaa tämä luopuminen ja uuden oppiminen kuin lapsella ja hyvä niin, näin sen pitää mennäkkin. Ja hienosti oli päivä sujunut! Niin mukavaa oli ollut, että aikoo kuulemma vielä huomennakin kouluun mennä;) (Se luokanvaihto muuten onnistui!)

Ja tänään oli myös mun elämäntaparemontin eka päivä. Aloitin juoksukoulun ja näillä töppösillä sitä sitten kilometrejä olisi tarkoitus kerätä. Aamupäivällä ähelsin pienen pilates-tuokion, avasin vähän paikkoja puuskuttaen ja ähkien vain huomatakseni miten sairaan jäykkä ja väärin hengittelevä luojanluoma olenkaan;) Täytyy todeta, että pitkä ja kivinen tie on edessä korsetin metsästyksessä! Hivenen itselleni vihaisena miten olen saattanutkin itseni tähän jamaan, hyi mua.

Kansalaisopiston ilmoittautumispäiväkin oli tänään. Sain ängettyä itseni "hyvän olon tunnille", jonka tuntikuvaus lupaa lihasten huoltoa ja kehon jännitystilojen avausta. Just tätä mä nyt tarvitsen! Pilates-tunnille en mahtunut, sain 10. varasijan joten pakko lähteä Satsille pilatekseen. Toisaalta, jo on aikakin, olen jo viisi vuotta maksanut pronssikorttia 13€/kk ja käynyt peräti kerran pilateksessa! Aika kallis tunti eli siihen nähden...

Elämäntavat

2009-08-12T12:44:00.005+03:00

Olen tässä vuosien saatossa päästänyt itseni löysistymään ja laiskistumaan. Ennen aktiivinen ja tarmokas liikkuja ja aikaansaava, on nykyään täysi sohvaperuna. Ja mua ällöttää! Etoo elopainon nousu +10kg, aikaansaamattomuus ja itseinho, joka johtaa valittamiseen.

Viime viikkoina uniin on tullut liikettä, yksi yö sauvakävelin, toisena venyin pilateksen avulla uusiin mittoihin ja seuraavana juoksin ja bodypumppasin. Olen vesijuossut, juossut syksyistä metsätietä, ratsastanut tavoitteellisesti eikä penikkatautiset jalat ole valittanut kun avannossa olen niitä hoitanut. Peilistä näin sairaan hyvät, lihaksikkaat käsivarret ja ihankuin naamastakin olisi lähtenyt vuosia puhumattakaan kuinka paksu ja upea tukka mulla oli. Ja vatsa oli litteä eikä koskaan kipeä rasvaisesta ruoasta. Ihan megabeibehän sieltä peilistä katseli. Herätessä pettymys oli valtaisa, kun koko yön on hiki päässä reenannut, lihakset maitohapoilla ja kroppa huutanut armoa kaikesta rääkistä ja herätessä sama blösö valunut keittiöön kahvin keittoon. Siitä se ajatus sitten lähti...

Nyt alkaa elämäntaparemontti! Tässä menee uusiksi, tai siis vanhoiksi, niin ruokatottumukset, liikunnan rasittavuus kuin kilotkin. Tavoite on selvä, kymmenen kiloa lähtee vaikka väkisin ja vaatekoko palautuu kolmekutoseen. Näin se nyt vaan on, ei auta selitykset, ei lässytykset. Tietoa asioista on riittämiin ja ainoa este tälle uudistukselle olen minä itse. Ja vaikka kävelen työvuoron aikana vähintään kymmenen kilsaa, ei se voi olla este vapaa-ajan harjoittelulle.

Aika kalliiksi vaan tuntuu tämä uusi elämä tulevan. En ole eläissäni omistanut juoksutossuja ja hintoja katsellessä tuppaa tulemaan alkulämmittelyn veroinen hiki. Sitten nurkista puuttuu ne kävelysauvat, vesijuoksuun tarvittavat vyöt ja uimapuku (edellinen sopi kroppaan kokoa 36, ei vaan kehtaa mennä tonne hallille siinä makkarankuoressa) ja tietysti juoksulenkkejä varten tarvitaan kaikki rikoot, topit ja hikinauhat;) Sykemittari on, tänään Polari lähtee huoltoon ja saa uudet patterit niin on helpompi sitten katsoa missä mennään. Oksennus tulee varmasti, sydän hakkaa rinnasta ulos joten kännykkään laitan valmiiksi ambulanssin numeron jotta osaavat tulla tuolta tienposkesta sitten hakemaan. Tämä mamma aloittaa urakan ensi maanantaina ja toivon, että kun tämän näin julkisesti täällä kerron, on sillä vaikutusta tulosten tavoitteluun. Nyt töihin kävelemään vähintään kymmenen kilsaa, huhhuh.

Koulua varten

2009-08-10T23:34:00.004+03:00

Käytiin tänään Jumbossa tekemässä viimeisiä hankintoja alkavalle opintielle, vaatetta, reppu, kynät ja kumit. Kaikki tarpeellinen löytyy kelloa myöten eikä näiden asioiden takia tarvitse jännittää, sitä kun alkaa olemaan nyt ilmassa. Koulutielle lähdetään ihan farkku-teepaita-lenkkarit linjalla. Reppuun pakataan mukaan urheiluvaatteet koska iltapäivät koulun jälkeen vietetään liikuntakerhossa.

Ostin muutamia pitkähihaisia t-paitoja, mm.NameIt:ltä ihanan intiaaniaiheisen paidan josta ei valitettavasti nyt ole kuvaa. Ja ihan peruspaitoja Benettonilta.

(kuva Name It)

Parit farkut ostan vielä lisää ja yhdet lenkkarit Pumalta. Pikku herra ei ole käyttänyt vielä uusia valkoisia tossujaan kertaakaan, haluaa kouluun puhtaat kengät joten päätin, että Pumat otan mustana.

Ja ehkä se koululaisen tärkein ostos, hyvä reppu. Me päädyttiin tähän Jansportin trinity-reppuun, siellä on paikka sitten niitä märkiä urheilukamoja varten ja riittävät lokerot ja taskut pikku-ukon käyttöön. Reppu miellytti niin tulevaa kantajaa kuin maksajaakin;)

(kuva: Jansport)

Täytyy myöntää, että muakin alkaa pikkuhiljaa vähän jännittämään. Yritin tavoitella koulun rehtoria koko päivän koskien Miskan tulevaa luokkaa. Hänet kun oli toiveista huolimatta laitettu luokalle josta ei tunne ketään, syynä ainoastaan elämänkatsomustieto. Ja sillä luokalla mikä oli meidän toive, on tyttö jonka olisi ehdottomasti kuulemma päästävä tähän luokkaan johon Miska oli laitettu. Kouluterveydenhoitaja lupasi kyllä puoltaa luokan vaihtoa ja minä hermoilen miten käy. Kaverit on kuitenkin tukena ja turvana, pienilläkin ja tärkeää olisi lähteä hyvillä mielin koulutielle. Huomenna uusi yritys, pitäkää peukkuja myönteisestä suhtautumisesta!

Ps: Kolme ensimmäistä työvuoroa takana ja vielä hymyilyttää:)

Kypsää kamaa

2009-08-06T21:49:00.005+03:00

Tänään...

...ei ole mikään onnistunut. Yritin epätoivoisesti kuvata tuolla vanhalla Minoltalla eilen saamaani korua. Vaaleanpunaisen hirsitalon Marja teki toiveideni mukaisen korun ja olisin halunnut sen näytille. Ei onnistunut sitten sekään. Koru on kuitenkin ihana uskokaa pois;)

Muutenkin ilmassa matalapainetta ja kaikki, ihan kaikki ahdistaa. Ja se hemmetin laajentunut siivousurakka, mur. Mulla olisi siihen yksi ratkaisu, koko omaisuus lavalle ja hiiteen ja tyhjästä tilasta eteenpäin. Tuntuu ihan ikuisuudelle odottaa, että tämä koti olisi vielä joskus niinkuin pitäisi. Kaiken kruunaa loman loppuminen ja huomenna töihin. Olen siis yhtä kypsä kuin pihamme marjat.

Kaikille muille mukavaa torstai-illan jatkoa, mä lähden kypsymään lisää.

Urakka seisoo

2009-08-03T22:10:00.007+03:00

Mun hommat seisoo pahasti. Täällä me asutaan kaaoksen keskellä, mutta mikään urakointi ei nyt innosta eikä epäjärjestys jaksa pahemmin haitata. Lomakin loppuu kohta ja perjantaina pitää lähteä töihin, auts. Päivät on mennyt haaveillessa ja haahuillessa. Siivousprojektitkaan eivät etene ellei vähän väliä juokse kaupoilla ostelemassa säilytyslaatikoita sun muita tarpeellisia homman eteenpäin viemiseksi;)

Vaikkei Gant nyt juurikaan myy säilytyslaatikoita, oli sielläkin käytävä ja napattava kuva noista tauluista. Niitä on kuulemma saatavilla kahden kappaleen paketissa suurinpiirtein sadan euron hintaan. Kuolaan näitä.

No, sitten tulikin jo viikonloppu ja se oli pakko kuluttaa Vermossa. Mun kesätraditioihin kuuluu Kansallinen Poninäyttely ja sinnehän se oli mentävä taas kytikselle miltä suomalainen connemara-kasvatus tänä vuonna näyttää.

Hieno varsa, kertakaikkisen upea. Vielä elämänsä alussa...

Tämä tamma oli oma suosikkini. Ihana.

Karvakaveri sairastui viime yönä enkä sitten tänäänkään voinut tehdä näille kotiasioille yhtikäs mitään. Me oltiin lääkärissä, otettiin näytteitä, saatiin diagnoosi, annettiin viimeiset eurot, ne vähäiset jotka jäi säilytyslaatikoiden ostamiselta, eläinlääkärille ja tultiin kotiin toipumaan. Almalla on kova kipulääkitys ja nyt odotellaan, että antibiootit alkavat vaikuttamaan, huomenna pitäisi helpottaa. Eikä mitään sen ihmeempää tautia kuin virtsatietulehdus, ärhäkkä sellainen. Ja taas yksi osoitus kaverin kovasta kipukynnyksestä, ei taaskaan mitään ennakkomerkkejä ja nyt jo tauti näin pahana. Voi toista, kovaa se on laumassa eläminen.

Huomenna mun on pakko ryhdistäytyä. Karvakaveriakaan ei pääse viemään vielä pitkälle lenkille joten mulla ei ole enää yhtään tekosyitä venyttää urakan jatkamista. Ellei sitten...

Mistä näitä riittää?

2009-07-28T21:30:00.003+03:00

Meille on taas pesiytynyt kaappeihin liian pieniä ja rikki menneitä vaatteita, tuotteliaan nuoren taiteilijan teoksia, koiran karvoja, pölyä ja kaikkea muuta mitä ikinä kuvitella saattaa. Ryhdyin toimeen ja aloitin aamulla turnajaiset kaaoksen hallitsemiseksi Miskan huoneesta. Kaksi isoa jätesäkillistä piirustuksia sun muuta askartelua roskiin (hyi miten ilkeä äiti olenkaan), pienet vaatteet kirppis kasaan, rikkinäiset vaatteet ja lelut sun muut sälät taiteen jatkoksi säkkiin. Ja kylläpä helpottaa;) Kauhea sotku täällä vieläkin on, lelujen osalta jaottelu tehdään huomenna, Miska on nyt valmis luopumaan vauva-aikaisista kirjoista, leluista sun muista härpäkkeistä. Minä kiitän. Heti kun jäähallin kirppis aukeaa, sännätään sinne pojan kanssa vaihtamaan tavara rahaksi että voidaan taas täyttää kaappeja uusilla härpäkkeillä. Kätevää sanoisin.

Sillä välin kun mies haki uutta työpöytää kohta koululaiselle niin minä shoppasin Hobbarista kuvan kaltaisen telkkarin. Sopii paremmin uudistuvaan huoneeseen kuin entinen möhköfantti-mallinen toosa. Netistä ostaminen on helppoa kuin heinänteko, saa samalla ryystää kaffia ja istua puo homeessa soffalla. Ihanaa.

Huomenna urakka jatkuu. Visio huoneen lopputuloksesta on taas ihan mahtava. Voi olla, että ellei näin käy, teen niinkuin yhdessä lastenohjelmassa tänään, niitten äiti meni lakkoon.

Billnäs Sommar

2009-07-26T21:42:00.011+03:00

Ei auennut mulle ruukkimiljöön huvilasisustaminen. Siellä ei ollut mitään ihmeellistä vaikken mitään erikoista odottanutkaan. Homman idea jäi vähän epäselväksi. Paikkanahan Billnäs on kaunis, aurinko paistoi täydellä teholla ja muurinpohjaletut olivat erityisen hyviä.

Cobellon tuotteilla sisustettu Bahamas-huvimaja oli paikan parasta antia. Miten meidän pihaan istuisi moinen kaunokainen...

Secret Gardenin ovensuussa oleva tuoli sopisi meidänkin etuovelle, ihana ja tahtoo tommosen penkin;)

Rakennusapteekki on mieletön paikka vanhoja taloja remontoiville. Hyviä ideoita ja kaikkea mitä kuvitella saattaa.

Billnäs on lähellä Fiskarsia ja niinpä suuntasimme auton nokan sinne.

Butiken på Landet-myymälä on siellä ja liike on suunniteltu hyvin, tuotteet ovat haluttavasti esillä ja koko miljöö ruokkii tarvetta ostaa. Muutama vaate oli hiplattavana, mutta järki päässä ja sinne jäivät.

Kävimme herkuttelemassa suklaapuodilla ja valitsemani valkosuklaabanaanikakku vei kerrassaan kielen mennessään. Terveisiä vaan suklaapuodin "tädille", mukava oli tavata. Kivasti kevyet kesäkalorit mukana lähdimme tyytyväisinä kotia kohti.

Reissuraportti: Jormua

2009-07-26T00:34:00.006+03:00

Kotiuduimme reissusta viime yönä. Vaikka matkassa oli piuhat, purkit ja muut rekvisiitat, en saanut nettiä toimimaan reissussa Raumalla nukutun hotelliyön jälkeen joten tein päivitykset näin jälkikäteen. Idea vähän kärsi, mutta ei auta; puolet varmaan matkan tapahtumista on jo unohtunut, hyvä kun muistan missä mikäkin kuva on otettu.

Kalajoelta päätimme jatkaa matkaa Kajaanin suuntaan. Miska sanoi matkalla, että "ihana päästä paratiisiin". Siellä voi kulkea juuri semmoisena kuin on ja vain nauttia rauhasta ja kauniista maisemista. Saa onkia, tehdä puutöitä, kulkea avojaloin, syödä pullaa ja elää vailla huolia. Semmoista lapsen elämää mistä ne kesäiset muistot sitten toivottavasti mieleen jäävät;)

Ja jännitystä oli ilmassa kun kävimme katsomassa naapurin poikien touhuja. Pojat harrastavat freestylemotocrossia ja hevosten laitumen viereiselle pellolle ovat rakentaneet hyppyrit sun muut temppupaikat. Siinä minä välillä kiljahdellen yritin napsia muutamia kuvia:

Hurjaa touhua:

Reissusta löytyi myös uusi ihastus: Viljami

Ystävykset

Ja huomenna kulkeudun naapurin kanssa Billnäsiin; siellä on tavoitteena tajuta huvilasisustamisen idea. Saa nähdä mitä kivaa sieltä mukaan tarttuu.

Reissuraportti: Kalajoki

2009-07-26T00:09:00.005+03:00

Kristiinankaupungista meidän oli tarkoitus ajella kohti Vaasaa ja käydä kotipaikassani Mustasaaressa. Vaasassa oli kuitenkin jotkut festarit ja kaikki majoituspaikat täynnä. Nopea reitin uudelleen arviointi Vähässäkyrössä isäni luona ja nokka kohti Kalajokea. Ja onneksi päätimme näin, Miskalla oli hyvää seuraa ja me aikuisetkin saimme nauttia rauhasta, kun pikku-ukkoa vaivasi jo kaverin puute ja jalkoja painoi vanhojen talojen katselu.

Hiekkasärkillä sai uida ja olla kuin eräässä amerikkalaisessa hengenpelastajasarjassa;)

Pihassa hypittiin twistiä ja mietittiin uusia kuvioita

Särkillä tehtiin myös kävelylenkkiä karvakaverin kanssa ja vain nautittiin maisemista

JukuParkissakin vietettiin aikaa, mutta kuvat jäivät ottamatta kun ilmeet eivät olleet kovin iloisia; vesi oli liian kylmää, liikaa porukkaa, liian isoja poikia altailla, liikaa kaikkea ja ennenkaikkea pettymystä siitä ettei paikka vastannut televisiomainoksen antamia odotuksia. Edes jäätelö ei helpottanut olotilaa, suklaata emme edes kokeilleet.

Reissuraportti: Kristiinankaupunki

2009-07-25T23:39:00.007+03:00

Uusi tuttavuus oli tämäkin kohde. Ihania vanhoja taloja ja hyvä ettei vanha kaupunki ollut "erillinen" osa uuden keskustan vieressä kuten Raumalla, Porvoossa sun muissa kaupungeissa vaan koko keskusta oli tätä vanhaa.

Talojen sisäänkäynteihin oli panostettu. Jokaisesta portista olisi tehnyt mieli mennä peremmälle kurkkimaan.

Vinkel tarjosi virkistystä kahvin, leivonnaisten ja jätskin muodossa. Ja saihan täällä tehdä ostoksia, just tämmöisistä kahviloista minäkin tykkään;)

Tämä talo on hurmaava. Voisin hyvin kuvitella meidän porukan tuonne asustelemaan

Hieno tuulimylly

Ja tähän keltaiseen taloon hurmaannuin täysin.

Olimme varanneet kaupunkikierrokseen koko päivän, muutama tunti helteessä kuitenkin riitti meidän porukalle. Jos joskus palaamme vielä Kristiinankaupunkiin, haluan majoittautua kahvila Vinkelin pitäjän Pehtoorintuvassa. Ovat laittaneet pihapiirinsä vanhan talon kuntoon ja vuokraavat sitä, mutta sattuneista syistä emme päässeet tupaan tutustumaan. Olin kokonaan unohtanut Porin Jazzit ja kaikki majoitukset olivat varattuina joten jouduimme jatkamaan matkaa.

Reissuraportti: Rauma

2009-07-16T22:39:00.006+03:00

Aamusella startattiin matkaan ja Raumalle asti päästiin. Ihana paikka! En ole aiemmin täällä käynyt, ainoastaan kuullut ja lukenut muiden tarinoita paikasta ja ystävättäreni kertomuksia, joka on täältä kotoisin. Terveisiä vaan Päivi, tykkään kotikaupungistasi kovin;) Ostosmahdollisuudet ovat paikan kokoa ajatellen loistavat, kivoja putiikkeja ja vähän erilaista tavaraa mitä esim Helsingistä saa.

Jalat rikki väsyneinä ajoimme hikipäässä vielä Poroholmaan kyselemään vapaata mökkiä, mutta enhän muistanut, että nyt on Porissa jatsit joten tyydyimme uimaan ja ajamaan takaisin keskustaan. Löydettiin kesähotelli ja paikasta voisi tehdä vaikka oman postauksen, mutta en nyt jaksa valittaa näitä olosuhteita vaan keskityn nauttimaan lomasta. Eihän tämä ole kuin yksi yö.

Muutamia kuvia napsin Vanhasta Raumasta ja herra Tee kyllä huomautti kuvien luokatonta laatua. Pöh.

Hyvät kengät täällä on tarpeen, mukulakivikatuja päivän varvastossuilla lompsineena tuntuu jaloissa hivenen ikävältä. Nyt lyön pään tyynyyn ja kerään voimia, aamulla matka jatkuu vaikka olisi täällä pidempäänkin viihtynyt.

Toivotaan helteiden jatkuvan, mukava kauniissa säässä katsella paikkoja.

Kalustekompromissi

2009-07-15T20:48:00.003+03:00

Aamusta roikuttiin Askon ovenrivassa jo ennen avaamisaikaa. Koko ostotapahtuma vei sen kaksi minuuttia, ryhmä oli siinä ovensuussa jo odottamassa ja eihän siinä muu auttanut, kun avata lompsa ja laittaa pätäkät tiskiin. Huh, saatiin sittenkin kalusteet vielä ennen ensi kesää. Haussa oli iso pöytä, mielellään kahdeksan tuolia. Ja tämmöiseen päädyttiin:

Mitään pehmusteita ei enää valikoimista löytynyt, mutta onneksi on edes tuolit ja pöytä. Tarkoitus on lisätä tuolimäärää vielä kahdella ja vaaleat pehmusteet olisi kivat. Löysin Kodin Ykkösestä kivan Riverdalen pöyreän tarjottimen, sopisi tosi kivasti tuohon pöydälle, mutta vielä tänään jätin sen kauppaan. Saa nähdä saanko yön nukuttua vai vaivaako tarjotin mieltä;)

Meillä oli hirveä nälkä Varistosta palatessa ja laitoimme heti pihvit grilliin ja korkattiin uusi pöytä. Mukava siinä on syödä ja tuoleissa on yllättävän hyvä istua vaikkei persuksille pehmusteita olekkaan. Pikku-ukko huomasi siinä syödessä heti yhden puutteen, meiltä puuttuu aurinkovarjo! Sellainen on kanssa saatava. Sitten on kuulemma täydellistä.

Huomenna lähdemme retkelle. Seuraava postaus tuleekin ihan jostain muualta, ihan itseäkin jännittää mihin suuntaan päädytään.
Mukavaa keskiviikkoiltaa!

1. lomapäivä

2009-07-14T22:38:00.003+03:00

Pientä paniikkia ilmassa; kävimme eilen etsimässä kesäkalusteita terassille ja järkytys oli suuri, kun lähes kaikki kalustesetit on loppu. Argh. Tänään sitten epätoivoisesti vietin aikaani netissä, soittelin ja kyselin mistä saisi vielä jotakin järkevää passeliin hintaan. En vain periaatteen vuoksi suostu maksamaan aleaikaan hirveitä hintoja. Meillä ei ole talviaikaan paikkaa missä kalusteita säilyttää, joten ulkona joutuvat olemaan ja kärsimään. Tiikki kyllä kestää rankkojakin olosuhteita, mutta me ihastuttiin alkukesällä kovapuiseen settiin enkä saa sitä mielestäni. Soittokierros lupaili jotakin ja voi olla, että Variston Asko pelastaa tilanteen, jää nähtäväksi kun sinne asti huomenna aamulla päästään.

Eilinen Kesä Tila ihastutti muutoskohteellaan. Ihana paikka ja mieleinen muutos, viihtyisin varmasti. Molemmat kuvat on lainattu Maikkarin sivuilta;)

Väsymystä olen nukkunut pois ja pikkuhiljaa olotila alkaa olla normaali minää. Torstai on toivoa täynnä ja kesän viettoon suuntaamme länsirannikolle.

Asuntomessut

2009-07-12T22:27:00.009+03:00

Vietän tässä ennen lomaa paria vapaapäivää ja läksin heti aamusta kohti Valkeakosken asuntomessuja. Viime aikoina on ollut inspis näihin sisusteluihin kateissa ja nyt loman ajaksi toivon poltetta ja kipinää saada laitettua kotia taas muutaman askeleen eteenpäin.

Muutama kuva messuilta ja pahoittelut luvattoman huonosta kuvalaadusta. Ei vaan riitä taidot enempään kännykällä kuvatessa.

Keskikesän juhla

2009-06-19T12:49:00.002+03:00

Kaikille lukijoille Oikein Hyvää Juhannusta!

Hulinata

2009-06-16T21:17:00.003+03:00

Meillä on ollut koko kesäkuu hirmuista hulinaa, juhlia ja vieraita ja paljon töitä. Vietimme viime lauantaina pikku-ukon 7-vuotis synttäreitä ja hauskaa oli. Ystävät rakkaat saman pöydän äärellä, täydellinen iltapäivä siis. Ja paljon tuli lahjoja, niistä on kovasti iloa pitkään.

Sankarin toiveesta syötiin mansikkakakkua. Juhlapöytänä lakanan alla pikku-ukon oma tekemä pöytä, terassin teosta jääneistä jätelaudoista tehty. Aika ei ole vielä antanut periksi ostaa pihakalustoa.

Pihamme toimi myöskin pelikenttänä ja vauhdikas matsi antoi kunnon kyydit myös hortensialle. Ja se mitä jäljelle kukkaraasusta pelin jäljiltä jäi, tuhoutui illalla alkaneessa ukkosmyrskyssä. Kaikki kukat meni ja pihamaa on hirveässä siivossa.

Vietän täällä vapaaviikkoa ja nautin olostani. Vieraita tulossa ja juhlat senkuin jatkuu. Lomaan aikaa tämän viikon jälkeen enää 3 viikkoa. Se menee nopeasti!

Hienosäätöä vailla

2009-05-31T20:45:00.003+03:00

Terassi valmistui eilen illalla ja hyvä tuli. Muutama pikkujuttu jäi meille tehtäväksi, mutta nyt pitää vielä pohtia mitä ja miten tehdään. Kalusteitakaan ei vielä ole ja nekin pitäisi löytää. Mutta suurin urakka on nyt tehty ja ollaan tosi hyvillä mielin. Kiitos vielä kerran avusta tekijät, olitte hyvä työpari!

Vaiheessa

2009-05-30T17:40:00.005+03:00

Aamu alkoi lautakasan siirrolla etupihalta takapihalle. Vanha terassi revittiin auki ja pari tuntia myöhemmin näytti tältä:

Ja homma etenee. Hyvä jos malttavat välillä syömään ja kahville.

Iltapäivän tilanne. Porrastusta joutuu pohtimaan porukalla.

Huominen tilanne tiedossa huomenna. Tekemistä riittää.
Helteistä lauantain jatkoa!

Puolipilvistä

2009-05-26T12:32:00.002+03:00

Eilen oli lämmintä ja minäkin tarkenin istuskella ulkona auringossa. Odotukset olivat kovat myös tälle aamulle, lämpöä ja aurinkoa, mutta aurinko suvaitsi tulla vasta nyt esiin ja kohta lähdenkin jo töihin. Höh. Viikonlopuksi säätoiveena olisi sateetonta ja lämmintä ettei terassia tarvitse tehdä vaatteet märkänä palellen.

Aurinkoista tiistaita!

Ihana piha ja terassinpaikka

2009-05-25T14:12:00.005+03:00

Meillä on viimeaikoina mietitty terassinpaikkaa aivonystyrät sauhuten ja katseltu pihan heräämistä tähän kevääseen. Piha on ihana vaikka kaikki on ihan vinksin vonksin eikä kukaan ole sitä hoitanut useampaan vuoteen. Mutta me ei semmoisia surra, tämä hakkaa mennen tullen entisen kodin ankean, harmaan parvekkeen mihin ei edes aurinko paistanut. Ja tilaa on, täällä voi oikeasti olla ulkona ja nautiskella olostaan.

Ylläoleva kuva on otettu takapihan portilta, talon edustalta. Tämä alue jää pitkälti näin, ajatus on saada pelipaikka missä ei tarvitse varoa istutuksia. Talon seinustalle haluaisin kuitenkin istutuspöydän tai vastaavan. Ja portilta takapihan terassille kivisen polun. Ja hiekkalaatikko joutaisi pois, meillä ei ole enää semmoiselle käyttöä.

Lyhty unohtui nököttämään kaadetun koivun kannon päälle ja yksinäinen tuija yrittää taistella sitkeästi uuteen kesään. Ruohosipulit pelastettiin tähän kannon juurelle, kun kasvimaa tai mikä lie viritelmä olikaan, joutuu tulevan terassin alle. Voisikohan tähän istuttaa hortensian tai pionin?

Tämä kaaos on oikea häpeäpilkku. Tänne on kannettu kaikki mistä ei vielä tiedetä tuleeko käyttöön vai lähteekö roskiin. Ensi viikonloppuna pitää tietää, terassitalkoot alkavat ja tähän jää enää ja ainoastaan grilli ja apupöytä. Ja kaide rakennetaan, vanha kulkuväylä tukitaan ihan noin turvallisuussyistä. Apukokki-Alma on innokas grillaaja ja mielestäni perheemme pääkokki on yksinoikeutettu ruoanlaittopuuhiin ja sen takia kaide tulossa.

Tässä on tulevan terassin paikka. Ikkunoiden takana on keittiö ja toinen makuuhuoneista. Haluan ikkunalaudat ja yrttejä kasvamaan. Terassille tulee iso pöytä ja monta tuolia missä istua. Ja aurinkovarjo, ehkä. Sen tulo meidän terdelle riippuu kunnan puutarhurista, metsästä pitäisi saada kaadettua muutama koivu, että aurinkovarjolle olisi käyttöä. Nyt puut varjostavat pahasti meidän aurinkopaikkaa.

Lauantaihin tuntuu olevan valovuosi, silloin saapuu talkooporukka ja homma käynnistyy. Aikaa tehtävän suorittamiseen viikonloppu.

Iloista vappua

2009-04-30T19:06:00.003+03:00

Kuva on meidän pihasta, ihania kukkia alkaa nousemaan seinän vierustoilta. Harmi, että jäävät tulevan terassin alle. Laitan lähiaikoina kuulumisia, terassisuunnitelmia ja muita tarinoita.

Viettäkää mukava vappu, itse olen töissä joten juhlinta jää tänä(kin) vuonna väliin.

Kevättä keittiöön

2009-03-23T21:07:00.004+02:00

Pengoin tänään urakalla omia kätköjä sun muita varastoja ja ilokseni tein muutamia "löytöjä". Tiedättekö, kun tavaraa tulee vuosien varrella hamstrattua milloin mitäkin eikä edes muista mitä kaikkea loppupeleissä omistaakaan. Mitään ei tarvitsekkaan hankkia tälle keväälle, kaikkea mukavaa löytyi tuolta kaappejen kätköistä. Tämä "vihreä aalto" on taas kuitenkin ohimenevä juttu ja kesäksi pitää olla varmaan sitten sitä turkoosia.

Meidän keittiö on ihan kammottava. Sen ainoa pelastus on väri, onneksi se on valkoinen. Mutta noi kaakelit ja kaapinovet, yök. Ja hirveän vähän tilaa, yök. Hellan vieressä on tämmöinen pieni taso jonka päällä säilytetään lokerikkoa joka ei muuallekkaan mahdu, mutta mistä ei tähän mennessä ole raaskinut luopuakkaan. Ja Indiskan lokerossa säilötään patakinnasta ja lappuja. Voi ankeus. Meillähän oli muuton yhteydessä tarkoitus vaihtaa puutasot, mutta henkilö, joka liikkeessä olisi voinut levyä leikata, oli sairaslomalla. Eikä ehditty jäädä odottamaan vaan homma jatkui ja tasot jäi entiselleen.

Laitoin vahakankaan säilöön ja vaihdoin pöydälle ruutuliinan. Kätköistä löytyi pikkumiehen tuoma tuliainen äidille Posion Pentikiltä viime keväältä. Löysin tildapurkin sisältä vihreäruudullista nauhaa, päätyy ties minne. Ja keittiöpyyhkeessä on nyt nämä suosikkivärit. Nam. Ompunvihreitä sisustussydämiä olen joskus HuutoNetistä huutanut, kiva löytö nekin.

Lähden nyt katselemaan kivoja unia, huomenna odottaa työvuoro kellon ympäri. Kauniita unia.

Kevään väreistä

2009-03-22T20:57:00.003+02:00

Olen ollut tosi saamaton tämän blogin suhteen, taas pari viikkoa meni huomaamatta eikä mitään postausta. Olisikohan mulla jutut vähän loppu? Kuvat ainakin toistaa itseään kyllästymiseen asti. En vain ole saanut mitään tehtyä tämän kodin eteen viime viikkoina, kaikki energia jää työnantajalle.

Kevättä mulla on rinnassa. Uudistumisen tarvetta siis. En millään enää jaksaisi odottaa pupujen esillelaittoa, mutta kevätväsymyksestä johtuen en jaksa mitään ylimääräistä ja järkikin toppuuttelee, johan sitä niihin ennen pääsiäistä ehtii kyllästyä.

Mulla on hirveä värien kaipuu. Elämässä on taas niin paljon muutoksia ettei mikään vanha ja tuttu tunnu riittävän. En pidä yleensä turkoosista väristä yhtään, mutta Gantin astioiden turkoosi on kuin karkkia ja miten haaveilenkaan löytäväni sen värisiä astioita, tyynynpäällisiä, liinoja, käsipyyhkeitä tai mitä tahansa. Toinen ihme väri on vihreä, siis semmoinen granny smith-ompun vihreä, joka aika-ajoin palaa mieleen. Väri tuntuu mielettömän raikkaalta tietyn punaisen kanssa ja on just mun makuun. Saa nähdä miten saan huushollin väreillä fiksattua.

Aamuisella metsälenkillä nappasin muutaman pajunkissan ja iskin maljakkoon kera höyhenmunien. Liian vähän tuli vaan oksia napattua, täytyy hakea lisää. Tämä tummanruskea tulee nyt korvista, jotain pitää keksiä. Jään siis virittelemään uusia suunnitelmia.

Aurinkoista kevään odotusta kaikille!

Naistenpäivä

2009-03-08T21:46:00.002+02:00

Oikein ihanaa naisten päivän iltaa kaikille!
Ja hyvää alkavaa uutta viikkoa

79,5m2

2009-03-02T19:07:00.004+02:00

Se verran löytyy meiltä neliöitä. Ja näihin neliöihin on saatu mahtumaan olohuone, keittiö, kaksi makkaria, sauna pesutiloineen, vessa ja vaatehuone. Toki se eteinenkin löytyy ja pienin tuulikaappi mitä ikinä on keksitty arkkitehtien keskuudessa piirtää. Varmaan miehen suunnittelema tämäkin talo;)

Rivariksi meilllä on iso piha. Itseasiassa se on aika valtava, nykyään ne tuntuu olevan semmoisia postimerkin kokoisia. Piha on aidattu joten se oli iso plussa tässä asunnon vaihdossa. Saa nähdä mitä tuolta lumen alta löytyy vai löytyykö mitään muuta kuin sammalta. Karvakaveri ei vaan ymmärrä pelin henkeä, eihän se yksin tuonne pihaan mene, sille täytyy lähteä seuraneidiksi eikä se varsinkaan tajua sinne mitään hätiään toimittaa vaikka kova tarve olisikin. Ei, me mennään edelleen lenkille.

Jotta kaikki ei olisi niin mukavaa ja makuni mukaista, on tässäkin puolensa, ne negatiiviset. Me tarvittais ehdottomasti yksi huone lisää. Sinne saisi ahdettua kaikki maailman tietokoneet, radiot, piuhat ja pannut. Ne, jotka nyt valtaavat makuuhuoneen niin ettei öisin ole pula painajaisista. Verenpainekkin nousee pelkästä johtohel..tin näkemisestä.

Ja olisihan se takka ihana. Ja kodinhoitohuone. Ja....Jääköön se loppusanominen toiseen kertaan. Aina on kiva haaveilla!

Asumista ja elämistä viikko kerrallaan

2009-03-01T19:46:00.003+02:00

Ollaan asetuttu tänne uuteen kotiin viikko sitten. Viikon myöhästyi muutto kosteusmittauksen vuoksi. Kaksi viikkoa laitettiin pintoja mieleiseksi ja kuurattiin nurkkia. Käyty koulua, eletty arkea ja yritetty siinä sivussa saada paikkoja kuntoon. Aika mallilla hommat alkavat vihdoin olemaan. Eteisen lautaseinä on vielä keskeneräinen, makuuhuone etsii sitä jotain ja sisustuksen pientavarat seilaa tasolta kaappiin ja takaisin. Keittiön pöytä menee vaihtoon.

Olohuone kaipaa verhoja. Johtokammotukset joutaa johonkin mihin ei aurinko paista. Jotain tarttis keksiä.

Vitriini on vuosien jälkeen siellä mihin se on ostettukkin, keittiössä. Astiat pitää vielä järjestellä, mutta kriittisemmät hommat menee edelle. Kohta palaan omaan työhön ja saan arkivapaat rullaamaan. Kyllä on ikävä jo ollutkin.

Hyvää alkanutta maaliskuuta, kevät on kohta täällä!

Urakointia

2009-02-13T22:11:00.003+02:00

Homma pyörähti käyntiin uudella asunnolla eilen, kun saatiin avustava henkilö Kainuusta. Kiitos jo nyt ja etukäteen tulevastakin avusta, ilman oltaisiin hukassa ja eksyksissä. Itseasiassa remontti on jo erityisen hyvällä mallilla, miltei kaikki seinät ovat saaneet uuden värityksen ja osa jopa tarvittavat kaikki. Huomenna loputkin seinät saadaan valmiiksi, parille seinälle tulee tehostevärejä ja muuten mennään maalarinvalkoisissa tunnelmissa.

Miehet yrittivät kaiken kiireen keskellä vielä hakea uudet pöytälevyt keittiötasoille Bauhausilta tänään. Ei onnistunut, työntekijä joka levyn leikkaamiseen kykenee oli kuulemma sairaslomalla. Nähtäväksi jää ehdimmekö saada ollenkaan levyjä vai jääkö tulevan kesän hommiksi. Huoh. No, aina ei voi voittaa.

Aloitan aamulla pesu-urakan. Kaikki kaapit saavat saman käsittelyn, paljon vimiä ja karhunkieltä niin hyvä tulee. Uuni ja jääkaappi saivat yöksi kunnon myrkyt ylleen. Jos nyt rehellisiä ollaan, asunto on aika pas...nen ja rystyset verillä saa kyllä hinkata. Lähden keräämään voimia tulevaan koitokseen, joten hyvät yöt. Ja oikein HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ kaikille, siltä varalta toivottelen jo nyt ellen huomenna täällä ehdikkään pistäytymään;)

Valoa kansalle

2009-02-08T21:14:00.004+02:00

Pienen miehen huoneeseen tarvitaan uusi valaisin. Riviera Maisonin kattovalaisin miellyttäisi mun silmää, mutta taitaa näyttää hassulle roikkuessaan liian lyhyellä piuhalla katosta. Lampun paikka on keskellä huonetta ja päänsä siihen lyö munkin mittainen ihminen. Tässä olisi kyllä ulkonäkö kohdallaan.

(kuva: Riviera Maison)

Tämmöisen plafondin bongasin Kodin 1:stä. Jotenkin tykkään tästä ja plafondi ehkä toimisi parhaiten siinä huoneessa. Ja tämän hinta ei päätä huimaa. Toivoisin vähän lisää aikaa, ehtisi puntaroida ja kierrellä valikoimia, mutta nyt ei ehdi. Ja valoa tarvitaan pian, kohta pitää muuttaa.

(kuva: Kodin 1)

Asiat eteni viikonloppuna ikkunoiden pesun verran. Apujoukkoja tulossa luultavasti keskiviikkona mikäli kaikki nyt menee niinkuin toivomme. Muuten olemme eritteessä.
Puuhakasta alkavaa viikkoa, sateesta huolimatta.

Vessa-asioita

2009-02-03T19:13:00.005+02:00

Vaaralan Krisse oli jättänyt blogiinsa haasteen kuvata hotelli helpotusta. Ajattelin tarttua haasteeseen lähinnä hyvien ideoiden puutteessa ja koska näissä blogeissa on tuunaustaitoisia ja idearikkaita immeisiä, en voi olla tarttumatta tilaisuuteen.

Kuvat ovat siis nykyisestä veskistämme ja tulevassa kodissa sama tilanne odottamassa. Eli tilaa ei tule yhtään enempää ja kiintokalusteiden sijoittelu on juuri tämä. Eniten ahdistusta aiheuttaa tuo lamppu ja peili hyllyineen. Sähkömies löytyisi lähipiiristä, joten mahdollisen oikean lampun vastaan tullessa, voisi tosissaan miettiä tämän ulkonäön parantamista. Kaakelit nousee mun mielestä ihmeellisen korkealle lavuaarin takana ja se asettaa taas omat rajoitukset peilille. Mutta ei tästä paljon huonommaksi voi enää mennä. Eli kaikki ideat otan kiitollisena vastaan.

Vastapäätä lavuaaria on pönttö ja sen yläpuolella on hylly jolle en muuta paikkaa kodissamme keksinyt. Hyllyn hyvä puoli on se, että siinä on myös naulakko ja siihen saa roikkumaan aina tarpeellisen pussukan. Tämä Brukan farkkusävyinen pussukka säilöö vessapaperirullat. Aika kiva tässä käden ulottuvilla, minä kun yleensä huomaan paperin puuttumisen vasta siinä vaiheessa kun hätä on jo tullut;) Eli myöhässä.

Tämä pöntön taustaseinä tulee saamaan värin pintaansa. Hyllyn kohtalo on vielä auki. Mulla on nimittäin myös sellainen pieni kaappi joka tuonne sopisi. Ja irtonaulakoita löytyy. Kaikki on mietinnässä. Miten teillä on nämä hotelli helpotus asiat hoidettu? Haaste on kaikille avoin.

Eteissuunnitelmia

2009-02-02T17:04:00.003+02:00

Viisi kuukautta asuttuamme kodin heikot lenkit ovat käyneet selviksi. Säilytystila on reilusti pakkasen puolella enkä yhtään tiedä mistä vielä voin luopua että saan tilat riittämään ja toimiviksi. Eteinen on varsinainen pullonkaula.

Me muutetaan parin viikon sisällä ihan vastaavanlaiseen asuntoon kuin missä nyt asumme joten tilojen suhteen tietää jo etukäteen mitä tuleman pitää. Ja siitä se idea sitten lähti.
Tykkään ihan hirveästi paneloiduista seinistä. Olen haaveillut paneleita milloin keittiöön, milloin keittiön välitilaan. Herra Tee ei ole lämmennyt tälle vouhkaukselle. Kunnes otin puheeksi tämän eteisongelman vaatesäilytyksineen. Näin talviaikaan tietysti ongelma vielä korostuu kun tuota vaatetta on joka lähtöön.

Sain Herra Teen ymmärtämään mitä pitää tehdä. Me rakennamme raakalaudasta eteiseen seinämän mihin tulee koukkuja vaatteille. Siis idea on sama kuin alla olevissa kuvissa. Normaalisti en halua silmiin osuvan mitään retkuja vaan piilotan kaikki kaappiin niin tämä seinämä ei tule näkymään oleskelutiloihin ja ajattelin, että pystyn asian kanssa elämään. Pakko alkaa tekemään myönnytyksiä, nykyinen homma ei vaan toimi. Eteinen nykyisellään on ahdistava.

(kuva Country Home)

Sitten seuraava vääntö. No tietysti olisin halunnut seinämästä valkoisen. Se ei sovi herran suunnitelmiin joten kostoksi ostaa pläjäytin sitten Osmon läpikuultavaa puuvahaa sävyltään antiikkitammi. Lattia on uudessa asunnossa laminoitu ja tammeahan sekin on. Vielä kun saisin miehen ymmärtämään miltä lopputuloksen TÄYTYY näyttää ettei homma mene ihan puihin;) Mielenkiinnolla jään odottamaan lopputulosta, onneksi valkoista peittävää puuvahaa on kaapit notkollaan. Ja yksi vaihtoehto on läpikuultava ebenpuu, siis mikäli antiikkitammi jää pliisuksi.

(kuva Lexington)

Myös seinät tulevat saamaan väriä. Mutta eteisessä seinät vedetään edelleen maalarinvalkoisella joten muista sävyistä myöhemmin.

Iloisia talvipäiviä ja kiitos nöyrin kommentoijille, tulen tosi hyville mielin viesteistänne!

Tunnustuksia

2009-02-01T13:23:00.006+02:00

Sain haasteen Riikalta ja Jantiinalta vastata viiteen riippuvuuteeni. Kiitos vaan "muistamisesta", nämä tulivat ensimmäisinä mieleen vaikka kait näitä riippuvuuksia on minulla monia muitakin.

1. Perhe ja koti
Lapset ovat tärkeintä elämässäni. Haluan heillä olevan kaiken hyvin ja toivon, että isosta ikäerostaan huolimatta olisivat läheiset toisilleen. Ja Herra Tee, elämäni mies ja tottakait karvakaveri, me ollaan tiimi ja kaikki yhtä tärkeitä.
Koti, paras paikka maailmassa. Täällä ollaan turvassa omien rakkaiden tavaroiden ympäröiminä.

2. Rauhalliset aamut
Ilman omaa aamurytmiäni en selviä. Herään ajoissa, juon kaksi mukillista kahvia ja päivä lähtee käyntiin. Olen aina herätessäni hyvällä tuulella, mutta sillä lailla herkkänä ettei tähän rytmiin saa tulla poikkeamia. Tästä riippuu koko päivä.

3. Kävely
Rakastan kävelemistä. Olen kävellyt aina. Ja tehnyt muuten aiemmin jo aiheesta myös postauksen.

4. Eläimet ja luonto
Ilman näitä en olisi minä. Yritän elää elämäni niin etten vahingoita eläimiä enkä luontoa omalla toiminnallani. Tästä olen tarkka ja haluan opettaa tämän myös omille lapsilleni. Vaikka eläimissä on työtä, saan niin paljon voimia niistä ettei mikään fyysinen uhraus ole turha.

5. Bepanthen
Tähän olen koukussa. Tällä hoituu huulten rasvaus, kaikki haavat ja kolhut. Loistava tuote mitä ilman en selviä kuin muutaman tunnin kerrallaan. Tätä pitää olla useampi putkilo, sitä löytyy keittiön kaapista ja käsilaukusta aina.

Tämä tunnustushaaste on pyörinyt blogeissa jo tovin. Mikäli et ole vielä omia riippuvuuksiasi kertonut, haastan sinut sen tekemään. Tämä on hauskaa!

Uusi viikko

2009-01-26T18:07:00.004+02:00

Neljäs viikko menossa uuteen työhön kouluttautuessa. Pää pursuaa termistöä, sähköoppia ja muuta tärkeää tietoa minkä avulla säästää jopa henkensä tiukassa tilanteessa. Tahti on hurja, kokeita, testejä lähes päivittäin. On muuten osoittautunut tosi hyödylliseksi moinen käytäntö, tietää itse kokoajan missä mennään ja tarttuuko oppi päähän. Enkä pääse laiskottelemaan ja uskottelemaan itselleni, että hyvinhän tässä kerkiää. Nyt ei riitä ulkoluvut eikä muut kommervenkit, asiat on hallittava ja loppuunasti ymmärrettävä. Jäljellä kuusi viikkoa tätä teoriaa ja sitten työssäoppimisjakso alkaa.

Luulin vielä pariviikkoa sitten, että kevään täyttää ainoastaan ja pelkästään tämä koulu. En luule enää. Nyt tiedän ettei niin käy. Yllättävästi ja vaivihkaa on alkanut paljastua kaikenlaista puuhaa ja tekemistä. Vauhti kiihtyy kevättä kohden ja tajusinkin tässä ettei kannata etukäteen pohtia tulevaa, menee vain päivä kerrallaan ja asia kerrallaan. Kesän kynnyksellä nähdään sitten lopputulos.

Alakuvan punaruutuiset kipot osui sattumalta silmiini Cobellon alesta. Hinta ei päätä huimannut, joten nappasin mukaani. Edelliset murokulhot heitin roskikseen muuton yhteydessä. En tiedä kauanko nämä saavat mukana kulkea, huomenna mennään nääs katsomaan uutta asuntoa;)

Tarmokasta alkavaa viikkoa!

Lauantain puuhia ja tiukka kommentti

2009-01-24T22:46:00.005+02:00

Meillä on ollut mukava talvipäivä. Ollaan nautittu täysin rinnoin ulkoilusta, saimmehan vihdoin kauan kaivattua lunta. Stiga on saanut tänään kyytiä kotipihamme mäessä ja hauskaa oli. Vatsa kippurassa sain nauraa eskari-ikäisten poikien jutuille kun suunnittelivat miten lasketaan hyppyristä ja mitä reittiä lasketaan. Ja yhteistyössä kaverukset alas päästyään tarttuivat kelkkaan kiinni ja kantoivat taas mäen päälle, kerta toisensa jälkeen.

Ja sitten hiihdettiin. Sain kunnian toimia hiihdonopettajana vaikka kyseinen pesti ei ihan minun heiniä olekkaan. Sen verran on aikaa omasta, lupaavasti alkaneesta urasta ja välineidenkin kehitys on mennyt roimasti eteenpäin;) No, hyvin tästä hommasta selvittiin ja huomenna jatketaan harjoituksia tasamaalla aiheena tasatyöntö. Tavoitteena on tietysti eskareiden väliset kisat ja kunto pitää virittää kohdalleen.

Tässä viikolla on palstatilaa saanut erään naisen kommentit tästä äitinä olosta. Siinä jaottelussa en pärjännyt, olen siis hänen mielestään huono äiti. Ihmetyttää kuinka ikäiseni nainen tällä vuosituhannella vielä moisia suustaan päästelee. Jokainenhan voi ja saa toteuttaa juuri sellaista äitiyttä kuin parhaaksi näkee. Ja jokainen äiti on paras mahdollinen äiti omalle lapselleen. Toivottavasti pöly asian tiimoilta laantuu pian ja kommentit jäävät omaan arvoonsa. Tämä äiti lähtee taas maanantaina töihin ilman mitään omantunnon tuskia;) Ja vieläpä hymyssä suin.

Hyvää lauantai-iltaa äidit, olette sitten töissä tai vapaalla, kotona tai vieraisilla, yksin tai lasten kanssa...

2009-01-23T21:40:00.002+02:00

Pitkästä aikaa pikainen päivitys.

Uuteen työtehtävään opiskelu sujuu hyvin, käynnistysongelmat liittyvät lähinnä aikatauluihin. En ole vuosiin tehnyt töitä viitenä päivänä peräkkäin kahdeksasta neljään joten aika on ollut hivenen kortilla. Hauskaa on koulussa ollut ja uuden oppiminen mielekästä ja innostavaa. Koti on vähän rempallaan ja edelleen vaiheessa, nyt ei potku riitä näitä sisustuksia miettimään. Kevät kuitenkin jo vahvasti mielessä ja toivottavasti myös pian kaupoissa;)

Saa nähdä mitä muutoksia ja uusia juttuja tämä kevät vielä tullessaan tuo, kaikenlaista viritystä menoillaan, mutta niistä sitten jos ja kun jotakin alkaa tapahtumaan.

Ihanaa talvista viikonloppua!

Uudistuksia

2009-01-04T22:01:00.005+02:00

Loma on vietetty ja arjen aloittaminen laittoi aivonystyrät hommiin ja tosissaan miettimään kevään uusia tuulia. Mulla on hirmuinen värinälkä. Innoissani menin vuodenvaihteessa netistä etsimään kevään uutuuksia, värejä, kuoseja ja vaikka mikä olisi kelvannut, mutta mitä löysin? Lähes kaikki nettisivut ennallaan, talvi ja joulu 2008. Plääh. Sitä en nimenomaan enää halunnut nähdä. Meillä on joulu ja talvi pakattu jo laatikoihin ja piilotettu vaatehuoneen perimäiseen nurkkaan. Ja siellähän saavat odottaa uutta tulemistaan.

Sininen on väreistä yksi mun ikisuosikki. Milloin se pitää olla tummana, milloin hempeän vaaleana ja sitten lemmikin sävyisenä. Hyvä väri.

Toinen suosikki on aina ruskea. Tarpeeksi tummana raikastuu tuolla sinisellä. Näistä väreistä koostuu varmaan meidän sydäntalven värimaailma. Onneksi jemmasta löytyy tyynynliinaa, tablettia sun muuta. Näitä värejä haluaisin myös astioihin.
Kuvat yllä on lainattu Arabian nettisivuilta.

Linumin sivuilla (ylempi kuva lainattu sieltä) oli jo kevään uutuuksia. Punaista tulee meillekkin. Tiettynä sävynä ettei palaa joulufiilikset, tuo keskimmäinen tyyny on hyvä, kukkakuosit jää väliin tänäkin vuonna. Tai eihän sitä koskaan tiedä.

Ihanaa suunnitella uutta. Pakkaset on vielä edessä, lumikin tulee Pekka Poudan puheiden mukaan vasta ensi viikolla ja mä olen jo ihan kevätfiiliksissä. Moneen otteeseen ehtii vielä tyynynpäällisiä vaihtaa. Huomenna vaihtuu työnkuva. Mua jännittää;)
Hyvää alkavaa viikkoa!

Tuolikaunotar ja Kuomat

2008-12-28T22:24:00.003+02:00

Kävimme tänään shoppaamassa Sellon alesta pikku-ukolle talvikengät. Aikaa ei ollut sen enempää tuumailuun ja miettimiseen, joten tyydyimme mustiin Kuoma-saappaisiin. Täytyy sanoa, että on niitä nätimpiäkin talvikenkiä nähty, mutta se ei nyt ollut se asia miksi näistä Kuomista kirjoitan.

Kuomat tulevat käyttöön omalle pienelle miehelleni ja sain slaagin, kun sovitimme eri kokoja. Järkytyksekseni jouduin ostamaan Kuomat kokoa 35! Ja tämä käyttäjä on 6-vuotias. Ei siis koululainen vaan äidin oma pieni kultarakas. Mihin tämä aika rientää? Joo, joo, sanottiinhan 2-vuotis neuvolassa, että pitkä poika on tulossa ( pituusarvio 198cm), mutta kun mä en halua, että se kasvaa näin äkkiä ja näin isoksi. Eikö tätä aikaa voisi nyt jotenkin pysäyttää? Onko jotain lääkettä mikä pysäyttää tämä järjettömän kasvun? Vai annanko vähemmän ruokaa? On meillä kerran aiemmin ollut Kuoma Crosserit, koko oli 22 ja ne oli vielä jopa ihan söpöt. Nämä tänään ostetut on ihan sukset. Höh. Toivottavasti ajavat nyt asiansa, lähdemme aamulla Kainuuseen ja siellä elohopealukemat on vähän eri lukemissa, joten lämpöä pitää olla, isollekkin jalalle. Selviän ehkä siellä tästä järkytyksestä...Ja huumorilla kai tästäkin selviän, poikani itse ehdotti josko ottaisimme samantien nelivitoset;)

Pyörähdin vielä jo valmiiksi järkyttyneessä mielentilassa Sellon Pentikillä. Siellä se seisoi liikkeen takaosassa aletuotteiden takana arvokkaana ja kauniina. Medaljonkituoli ja niin kaunis, että happi meinasi loppua tykkänään. Käsittelemätön puupinta ja rouhean karhea pellavaverhoilu. Ihan mun tuoli. Näen sen sieluni silmin ottamassa meitä vastaan eteisen lattialla ryhdikkäänä seisten. Ja mulla on kohta syntymäpäivät, tuoli antaisi vähän tekohengitystä tähän ikääntymiseen. Sekin vielä.

Ihania loppuvuoden pakkaspäiviä teille kaikille, voikaa hyvin! Me olemme nyt lomalla.

Paluu todellisuuteen

2008-12-27T22:52:00.002+02:00

Joulu on sitten tältä vuodelta juhlittu, kinkut vedetty ja suklaat mässätty. Ihan hyvä, ei tätä elämäntyyliä kestäisi pää eikä maha, joten potut ja kastike vaan takaisin ruokavalioon.

Olin tänään töissä. Se oli viimeinen työvuoroni näissä hommissa. Tuntuu aika epätodelliselta. Nyt on vapaapäiviä ja sitten muutama lomapäivä kunnes uusi ura odottaa. Saan elää koko kevään "normaali-ihmisten" kahdeksasta-neljään elämää. On tässä taas sopeutuminen;)

Kovasti houkuttaisi nuo kauppojen alennusmyynnit. Saa nähdä mistä huomenna itseni löydän. Jotenkin tämä jouluinen jo kyllästyttää. Ja kohta alkava pommitus ahdistaa. Pakkaan pesueen ja lähden karkuun niitä karkeloita.
Hyvää illan jatkoa!

Hyvää Joulua God Jul Merry Christmas

2008-12-24T08:42:00.001+02:00

Kohta valmista

2008-12-23T19:21:00.003+02:00

Me saatiin siivottua. Miten onnelliseksi sitä tuleekaan, kun paikat on kuuratttu ja puunattu. Vielä pitää paketoida lahjat. Saa nähdä minkälaista pukettia sitä yön hiljaisina tunteina valmistuu. Ehkä sisältö on se tärkein;)

Tulppaanit nappasin mukaani kauppareissulla. Meille ei voi tuoda hyasintteja, migreeni innostuu moisesta tuoksusta joten mahdollisimman tuoksutonta olla pitää. Samoin kynttilät, ei hajuja.

Tunnelmallista aatonaattoiltaa!

Yllätysvieras

2008-12-22T21:23:00.003+02:00

Saimme viime yönä yllätysvieraan ja sen myötä kaksi työvuoroa jää nyt tekemättä. Pikku-ukolla on vatsatauti. Vatsapöpö toi myös kuumeen ja päänsäryn. Toivottavasti saamme tämän ei-toivotun vieraan ulos tästä talosta viimeistään huomenna. Suunnitelma ei sisältänyt jouluksi tämän kaltaista seuraa.

Huomenna laitan kodin kuntoon, siivoan, asettelen, ratustelen yksityiskohtia. Ja toivon parasta etten itse makaa reporankana taudin kourissa. Tänään sain raivattua loputonta sisustuslehtipinoani, heitin surutta roskiin kotimaiset vuosikerrat. Leikkasin hyvät ideat ja kauniit tunnelmat talteen, en malta odottaa uuden vuoden alkua ja makuuhuoneen laittoa. Se kuuluu suunnitelmaan.

Hauskaa illan jatkoa!

Kolme yötä jouluun

2008-12-21T18:53:00.004+02:00

Viikonloppu on ollut täynnä puuhaa ja askaretta monenlaista. Hyvältä näyttää vaikka ensin meinasi jo pieni paniikki iskeä. Vielä pari pakettia pitäisi hakea ja sitten lahjat kääreisiin. Se homma odottaa aatonaattoyönä töiden jälkeen. Laitan glögit kuumaksi ja virittäydyn tunnelmaan syvään huokaisten.

Pieni apulainen on ollut tomerana työntouhussa. Ei meillä näin hyvällä mallilla hommat olisikaan jos yksin olisin puurtanut. Pienet kädet leipoivat piparit...

...ja koristeli kuusen.

Viime vuotinen joulupukkikoriste pääsi lasikuvun alle suojaan. Paikka varmaan vielä vaihtuu, ei kait siellä kaapissa voi joulua viettää, se kun on edelleen siivoamatta.

Säätiedotus lupailee hyvää meille joulunviettäjille tänne Etelä-Suomeen. Kohta alkaa jännittämään tuleekohan se pukki tännepäin porolla vai millä, luntakin pitäisi sadella ennen aattoa.
Hyvää sunnuntai-iltaa!

Lihasmuistin varassa

2008-12-19T09:59:00.003+02:00

Olen toiminut koko viikon lähes kokonaan lihasmuistini varassa. Osaan ulkoa reitin kotoa töihin, sormet hakeutuvat automaattisesti oikeille näppäimille töissä. Jaksan vielä syödä ja laskea päiviä aatonaattoon. Nyt on tiukilla tämä jaksaminen, työ vie voimat. Hyvä, että on vielä työpaikka, en valita. Edelleen kaikki jouluvalmistelut tekemättä, mutta sitä en jaksa miettiä enkä ressata. Näillä mennään. Tulee se joulu tänne meillekkin, kaikesta huolimatta. Yhden loistoidean olen kyllä saanut, kaikilla pitäisi olla kaksi viikkoa ennen joulua lomaa, aikaa valmistua tulevaan juhlaan kiireettä ja ehdottomasti ilman työtä. Koko Suomi hiljenisi eikä tarttisi kulkea henkensä kaupalla lihasmuistin varassa. Viikonloppu vapaata, kaikki tekeminen kasaantuu kahteen päivään. Suorituskyky miinuksella, nähtäväksi jää mihin kykenee. Onneksi mieli on hyvä, oikeastaan kaikki vaan naurattaa. Vielä.

Loma alkaa reilun viikon päästä. Johtuen olosuhteista, loma on täynnä työtä. Kivaa tekemistä, omia juttuja. Tämä hylly saa uuden pinnan. Sille on paikka valmiina. Siitä tulee hyvä ja se on tärkeä, sain sen ystävältäni, joka muisti minut kun hylly oli päätymässä kirpputoripöytään. Nyt se on turvassa, uudessa kodissa. Kiitos Hanne.

Jossain blogissa näin spreijattuja olkipukkeja. Se käsittely tehtiin täälläkin. Possukin sai osansa. Nyt on hyvä, paljon parempi. Kiitos vaan vinkistä! Nauhat puuttuu vielä, yritän laittaa nekin viikonloppuna. Ei haittaa vaikka jäävät laittamatta, tykkään niistä silti.
Ja kiitos kommenteista, ne ovat tärkeitä.

Paketointiasiaa

2008-12-11T09:58:00.003+02:00

Ajatukset ovat viime päivinä pyörineet lahjapakettejen teossa. Ei sillä, että olisin yhtään lahjaa vielä hankkinut, mutta kovasti olen suunnitellut miten tehdä kauniita ja saajansa näköisiä paketointeja. Ihan hirveät on paineet asian suhteen. Nettiputiikkejen valikoimaa lahjapapereiden osalta olen selaillut kuumeisesti, lukenut asiasta lehdistä ja kirjoista eikä mitään selkeää mielikuvaa päässä vieläkään. Miltä siis näyttäisi kuusivuotiaan paketti, entä kuusitoistavuotiaan? Johan sitä kymmenen vuoden ikäero pitää näkyä siinä paketissakin vai mitä?

Ainakin se noista lehtijutuista tuli selväksi ettei kantsi mennä ostamaan mitään joulupukkipaperia vaan etsiskellä jotakin yksilöllisempää. Käykö nyt niin, että hommaankin ensin kaikki paketointitarpeet ja vasta sitten niihin sopivat lahjat? Silloin pitäisi minunkin onnistua.

Mukavaa loppuviikkoa ja stressitöntä joulunalus aikaa!

Joulukuun kuudes

2008-12-06T17:09:00.003+02:00

Tänään retkeiltiin historiallisesti merkittävässä Porkkalassa. Ihana paikka joka herättää suuria ja kipeitä tunteita kotiseutumme alkuperäisissä, vanhemmissa asukkaissa. Eväät meillä repussa, rauhallista samoilua metsässä ja kaupan päälle hyvä mieli. Kohmeiset sormet sulatettiin lämmintä glögiä rantakalliolla juoden. Muovipussiin keräsin puista tippuneita isoja käpyjä, eläimen tai ihmisen repimää jäkälää ja kuusen oksia. Saa nähdä mitä käyttötarkoitusta niille keksin.

Kohta pääsemme kotikokkimme herkkupöydän ääreen. Nam. Ja sitten sohvan nurkkaan villasukat jalassa katsomaan linnan juhlia. Ansioituneiden ja vähemmän ansioituneiden ihmisten juhla-asuja arvostellen sujuu siis loppuilta, hauskaa viihdettä:)
Malja itsenäiselle Suomelle ja nöyrä kiitos niille, jotka sen meille itseään säästämättä taistelivat. Kiitos.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Lääkärinmääräys

2008-12-03T21:56:00.004+02:00

Pikku-ukko sairasti rajun vatsataudin korkealla kuumeella ja lääkärin määräyksestä täällä on vietetty pari viime päivää vaakatasossa. Vatsan tyhjennyksen jälkeen uni on maistunut niin potilaalle kuin myös hoitavalle henkilökunnalle. Ihanaa, pitkästä aikaa hyvä, levännyt fiilis. Ei tarvitse kokoajan suorittaa, saa vaan olla ja nauttia olostaan.

Tänään jo normaalivedossa tuo pieni mies, ei tietoakaan mistään taudeista. Kuumeeton päivä, leikkiä, pelaamista ja yleistä hyggeilyä (opin uuden sanan Ruusutapetin Nannalta). Minäkin sitten piristyneenä pakkolevosta innostuin tyhjentämään meidän etupihan kaikesta ylimääräisestä, siivosin ja pesinpä vielä keittiön kaapitkin. Hyvä homma, ollaan askel lähempänä joulua. Tuossa siivotessa puutelista taas venyi entisestään, mistä saada kaikki se aika ja etenkin ne tarvittavat eurot jotta tämä asunto joskus saataisiin toimivaksi. Huhhuh, ei auta kuin sorvin ääreen...

Leppoisaa keskiviikon jatkoa!

Adventti

2008-11-30T20:12:00.004+02:00

Ensimmäinen adventti, onneksi vasta eka. Nyt on nimittäin paniikki lähestymässä, joulu on ihan kohta täällä enkä ehdi mitään. Tai tuntuu etten ehdi. Tehdä haluamiani asioita ja levätä sopivassa suhteessa. Olette varmaan ennenkin kuulleet tapauksesta nimeltään työ, se häiritsee pahasti nyt tätä valmistautumista ja vapaa-ajan viettoa. Ei ole enää montaa tuntia kun kello taas herättää vaikka justiinsahan minä vasta kotiuduin.

Eilen ehdittiin sentään hakea sypressit ja lintujen ruoat. Talitintit on jo monena päivänä koputelleet ikkunoihin ja pettyneinä lentäneet naapuriin. Ei ole tällä tontilla ruokaa tarjolla, mutta nyt on. Omatuntokin kolkutteli jo niin, että katselin eilisellä kauppareissulla pienille ystäville ruokinta-automaattia, en mitään pientä vaan kartanon kokoista. Nyt pitäisi vaan päättää mikä niistä haetaan. Ja ruokaa, säkeittäin tulossa pähkinää, auringonkukansiemeniä ja talipalloja. Meidän pienet ystävät ovat selvästi tottuneet ruokailemaan juuri tällä pihalla enkä todella aio tuottaa niille pettymystä. Että semmoinen omatunto tällä äiskällä:)

Tunnelmallista adventtia kaikille!

Herätys

2008-11-27T10:44:00.003+02:00

Tänään koin elämäni ihanimman herätyksen. Olin vielä sängyssä, unen rajamailla, kun pikkumies hiipi sängyn viereen, halasi ja sanoi: "ei sinun vielä tarvitse herätä, halusin vain tulla sanomaan heiheit". Nousin ylös ja saatoin rakkaat mieheni, pienemmän ja isomman matkaan. Niin pieni ele ja niin suuri vaikutus. Taas tiedän miksi aamuisin herään. Kiitos.

Suurien tunteiden loppuviikkoa!

Huoltomies haussa, loman tarpeessako?

2008-11-24T21:18:00.005+02:00

Lunta oli satanut aamuun mennessä paljon ja lämpötila sai sen raskaaksi, joten lumenluonnista tuli pikainen, vähän nakkelin suurimpia portailta pois ja tamppasin ovelle polun pihatieltä. Että semmoinen toteutus eilisiltaisesta suunnitelmasta.

Aamupäivän pohdin tekemättömiä hommia ja lamaannuin lisää, lista on loputon. Tarvitsemme monitoimimikon tekemään nämä työt, oma energia ei kertakaikkiaan riitä nyt mihinkään. Mun on vaikea hyväksyä sitä etten jaksa enää painaa kuten kaksikymppisenä, olen niin armoton itseäni kohtaan. Parempi kun ei suunnittele mitään, ei tarvitse pettyäkkään. Samalla saan kyllä haudata haaveet remontoitavasta rintamamiestalosta, tässä talossa ei tekijöitä löydy, puheita kylläkin.

Sain laitettua vihdoin nämä Pentikin kipot tuohon kaapin päälle mutten sitten enää jaksanut hakea viereisestä huoneesta ikkunanpokaa tuohon kaapin päälle. Jospa se jouluksi oppisi itse vaihtamaan paikkaansa vaikka sormia napsauttamalla.

Heti kun monitoimimikko löytää tiensä tänne meille, alkaa täällä seinää kaatumaan ja terassia valmistumaan. Minä toimin silloin työnjohdollisissa tehtävissä, niin ja suunnittelijana sekä sisäänostajana. Jos kohtaatte hänet, neuvoisitteko perille? Täällä on laiskuus huipussaan:)

Lumimyrsky

2008-11-23T22:22:00.007+02:00

Se on talvi nyt. Aamulla saa vissiin kaivautua ulos iglusta. Lunta on tullut vähintään kymmenen senttiä eikä loppua näy. Ulko-oven kun avaa, saa tosissaan työntää, että suostuu aukeamaan ja lumet änkeää väkisin tuulikaappiin jo pienestä raosta. Ei taida paljon jäljelle jäädä tästä kranssistakaan.

Lyhdyssä yritin polttaa kynttilää, kesti varmaan puoli tuntia kun kynttilä sammui ja lyhdyn sisältä löytyi kasoittain lunta.

Kanervat ja lyhdyt on hautautunut lumen alle, ihan kuin olisivat piilossa. Pitää vissiin tosissaan tyhjentää tämä talon edusta näistä kesäkalusteista, ei näistä paljon jäljelle jää jos näitä myrskyjä talven aikana muutamakin tulee.

Aamulla aloitan lumityöt. Hyvät yöt:) Ja tervetuloa talvi.

Lepohetki

2008-11-23T16:36:00.003+02:00

Vapaapäivän paras hetki on nyt. Koti siivottu, pyykit pesty, koirakaveri lenkitetty ja tuore kahvi mukissa, mikä se on ihmisen ollessa. Ihana istua sisällä lämpimässä, ulkona pyryttää ja lumi kaunistaa ympäristön. Nautin.

Raivasin lehtipinot keittiön pöydältä ja laitoin kynttilät palamaan. Vielä kun viitsisi silittää tuon liinan. Jotenkin kaipasin nyt punaista antamaan lisäenergiaa, saa nähdä jaksanko värin kanssa jouluun. Olin kyllä ajatellut meille ruskea-valkoista joulua. Saa nähdä.

Mukavaa sunnuntaita teille kaikille!

Missä vika?

2008-11-22T21:57:00.003+02:00

Ilmassa leijuu lievää epäonnistumisen makua. Tai sitten omassa päässä on vikaa, pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat isoille. Ja vähänkö ärsyttävää sekin, että taloudessamme on kaksi kameraa jotka sanovat samanaikaisesti sopimusta irti. Yritin kuvata tuon ihanan ensilumenkin, otoksia ei kuitenkaan voi täällä esitellä. Eli siinä osasyy ettei blogia paljon päivitellä. Toinen syy on se etten ole ollut kotonakaan valoisaan aikaan ja salamalla otetut kuvatukset on minun taidoilla ihan hirveitä.

On menneellä viikolla ollut hyvääkin. Kävin lasten kanssa Tukholmassa ja jotakin pientä sieltä tarttui mukaan. Kuvaan ostokseni kunhan opin ensin kameran käytön tai joku muu ratkaisu löytyy. Paluumatkalla myrsky valvotti ja siitä seurannut väsymys saa seinät kaatumaan päälleni. Menin suoraan satamasta töihin ja monta päivää on taas sitä rallia kestänyt.

Tänään riensin juoksujalkaa kuitenkin aamuvuoron jälkeen Augustin Huvilalle blogitapaamiseen. Myöhässä tosin, mutta kyllä siinä iloisessa porukassa hyvin juttuun mukaan pääsi. Kiitos Hannikselle, Annulle ja Liinulle, toivottavasti tulevaisuudessa tapaamme uudestaan. Lähtiessäni sain mukaani vielä paperipussin, ihania House Doctorin pyyhkeitä sieltä löytyi joten kiitos vielä kerran!

Viikko on ollut vääntöä, venymistä ja hammasten kiristelyä. Nyt jään onneksi parin päivän vapaalle ja yritän saada jotakin mukavaa ja mielekästä aikaiseksi.
Rauhallista illan jatkoa!

Pöytä on katettu

2008-11-15T21:52:00.004+02:00

Posteljooni oli kiikuttanut eilen postilaatikkoon uuden kirjan "Pöytä on katettu". Ensireaktio oli ettei voi olla totta, peruin kyseisen kirjan enkä ainakaan ala mitään maksamaan vaan valittamaan alan kun ei automaattiperuutus kerran onnistu. Aikani puhisin ja pihisin raivosta. Tietysti uteliaisuus voitti ja piti alkaa sitten selailemaan mitä kirja sisällään pitää. Alkusivut meni puolihuolimattomasti pläräten. Sivu toisensa jälkeen alkoi tuntumaan paremmalta, haa, tämänhän voisi pitää ja säilyttää myöhempää tarvetta varten. Ei tässä nyt sinällään mitään uutta, tajunnan räjäyttävää elämystä saa, mutta mieleisen keittiökuvan löysin ja halusin sen teille näyttää.

Tykkään tämän keittiön tunnelmasta, yksityiskohdista, väreistä ja oikeastaan aikalailla kaikesta. Tätä henkeä tavoittelen mikäli omaa keittiötä joskus alan suunnittelemaan. Tuttujakin juttuja siellä on, lamput ja matto. Kyllä voisin kuvitella itseni tänne hääräämään. Pitäisiköhän luvata opetella pullataikinan teko tämän henkistä keittiötä vastaan. Jään pohtimaan...

Kuvat on taas huonoja, mutta selailkaa kirja jos siihen törmäätte. Lähden kirja kainalossa nyt vällyjen väliin ja toivotan teille kaikille hyvät yöt.

Odotan...

2008-11-14T22:59:00.004+02:00

Olen muuten aika kova tyttö odottamaan. Odotan milloin mitäkin, syyllistyn luvattoman usein sitku ja mutku-juttuihin. Ei sillä, on tätä piirrettä minussa yrittänyt muokata Sarasvuot sun muut, mutta minä tyttö se vaan odotan. Odotan oikeaa hetkeä, omaa vuoroani. Sitku lapset muuttavat pois kotoa, mun elämä alkaa. Vai meniköhän se jo ohi? Niinkuin se oma elämä.

Ei hitsi. Minä tyttö en odota, en omaa enkä muiden vuoroa. Teen mitä huvittaa ja milloin huvittaa. Ei. Ei se ihan niinkään mene. Haaveet toteutan. Niissä olen ehdoton. Elämäni suurimmat haaveet ovat ollet hevosiin liittyviä ja oma perhe. Tässä järjestyksessä. Hullulla on halvat huvit. Kun tyttäreni syntyi, hevoset odottivat ja kun pikku-ukko kasvoi omasta mielestäni tarpeeksi, hevoset tulivat taas. Olihan ne siellä kokoajan, mutta taustalla, vaivihkaa ja vasemmalla kädellä. Näin sen on pitänytkin mennä. Joka hetkestä olen kiitollinen.

Odotan edelleen sitä oikeasti omaa kotia. Paikka mihin kaikki rakkaat mahtuvat, perhe, koirat ja hevoset. Haaveissa Connemara-poni, tilava eteinen, hyvät säilytystilat ja toimiva, avara koti. Ja paljon tilaa tietysti ympärillä, ei muuten haittaisi jos meren rannalla tönö seisoisi. Me oltaisiin ihan hirmu onnellisia. Me ollaan kyllä sitä nytkin vaikkei ihan näin asutakkaan ja se ponikin puuttuu.

(kuva: Pottery Barn)

Seuraavaksi haaveilen, että oppisin tekemään jotain näillä käsillä, kädentaitoja. Osaan kyllä hitsata hevoselle kestävän putkiaidan, saha, pora ja vasara pysyy kädessä ja saan viljankin kasvamaan. Ja mitä ihmettä tapahtuu, kun pitäsi laittaa vadille vaikka kukka ja jotain. No, siihen ne taidot sitten tyssääkin. Tästä suivaantuneena päätin oppia minäkin vaikka kranssin tekemään, ei kait se mitään avaruustiedettä ole. Toivottavasti näette täälllä vielä myöhemmin myös lopputuloksen.

Hyvää viikonloppua!

Ankeaa avaruutta

2008-11-12T11:37:00.003+02:00

Tässä se karmea todellisuus on. Rautaisen sohvasängyn muutettua varastoon, tilalle siirtyi vitriini sohvan nurkasta, pois sivupöydän alta. Ja voi taivas miten yksinäiselle ja mitättömälle se tuolla seinällä näyttää. Tästä johtuen ajatuksiini hiipi, että luovunkin tästä tekeleestä ja hankin tilalle matalamman lasiovisen senkin, siihen päälle saisi sitten niin nätisti laitettua kaikkea härpäkettä. Edellyttäen tietysti, että oppisi ensin väkertämään näillä ahavoituneilla käsillä jotakin katseenkestävää. Kieltämättä vähän ajatuksiani itsekkin säpsähdin, olen vähän liian suureen ääneen vannonut etten koskaan, ikinä, milloinkaan tästä kaapista luovu, sen verran ollaan yhteistä matkaa taivallettu ja kovia aikojakin nähty. Ja yht'äkkiä olenkin heivaamassa kaappipoloista ties minne. Mutta elämä on. Kovaa siis. Ja monesta on luovuttava saadakseen jotakin uutta.

Tätä senkkiä olen hiplannut Cobellossa useaan otteeseen. Jotakin tämän tyyppistä voisi miettiä, tai sitten ei. Senkki on ihan jees, jollain lailla tähän suuntaan näkisin kulkevani. Voihan se olla, että paikkaan vähän tuota ison kaapin edustaa laittamalla seinille jotain, eteen ison rahin tai jonkun systeemin. Visio on vielä hakusessa. On tätä rojektia vähän joka huoneessa ja kaikki hakee vielä sitä viimeistä pistettä iin päälle. Mulla kun tuppaa vähän nämä tyylit sotkeutumaan.

(kuva Cobellon sivuilta)

Jotakin positiivista tässä väljässä tilassa on, tähän tulee joulukuusi ja voi miten ihanaa, kun tilaakin jää vielä ympärille. Eli kaikella on aina puolensa. Jos nyt paistaisi aurinko ja olisi pikku pakkanen, olisi tämäkin postaus kyllä jäänyt tekemättä. Koska näin ei kuitenkaan sään laita ole, kehtaan olla sisällä lämpöisessä:)

Vauhdikasta vapaiden viettoa

2008-11-09T21:15:00.002+02:00

Viikonloppu on ollut täynnä äksöniä, menemistä ja tulemista ja muuta puuhaa.

Raahasin eilen naapurin rouvankin Augustin Huvilan avajaisiin ja siinähän päivä mukavissa merkeissä vierähti naurun ja hösellyksen säestyksellä. Ihanaa oli tavata ihmisiä blogien takana, kiitos Hanna ja Nanna, teitte avajaisiin mukavan ja välittömän tunnelman! Ja puotihan oli täynnä kaiken maailman ihanuuksia...Eli palailen Oitbackaan hetimiten.

Kotona tilanteet muuttuu ja suunnitelmat elää. Vähän on hintsusti näitä neliöitä ideoiden määrään mitattuna. Täytyy kait kartoittaa seuraavaksi ammattilaisten taksat, päättämättömyys vai mikä tässä mättää kun mistään ei tunnu saavan otetta. Vaikka ei kait tämä huusholli mihinkään ikinä valmistu, mutta onko se tarkoituskaan? Mitä sitä sitten harrastaisi ja mihin sitä sitten viimeiset rahansa käyttäisi tai kortteja katteista tietämättömänä vinguttelisi? Täytyy sitä meikäläisenkin elämässä jotakin jännitystä olla.

Vakavasti harkitsen myös vitriinistä luopumista ja uuden, vähän erityylisen hankkimista. Uusi vitriini odottaa hakijaansa ja vaivaa mieltäni, mutta ootelkoon vielä ensi kesään. Yksi murheenkryyni on jo heivattu, se rautasänky lähti. Ja nyt olohuoneessa on taas enemmän tilaa keksiä uusia ratkaisuja, ai että miten tyytyväinen olen.

Mukavaa alkavaa viikkoa taas kaikille!

Kotiaskareita

2008-11-02T18:29:00.004+02:00

Yhden ainoan vapaapäivän kunniaksi piti taas tehdä kotihommat. Ihana, puhdas koti ja melkoinen pyykkivuori selätettynä. Voi taas lähteä hyvillä mielin töihin eikä tarvitse huolehtia onko kellään mitään päällepantavaa. Sieltä löytyy kaapista viikattuna. Pikku pakkanen aamulla antoi hyvän syyn aamulenkkiin, ihana keli. Ja näyttäytyihän tuo aurinkokin, sain napattua pari kuvaa. Mietin muuten, että tätä menoa laskeutuu hiljaisuus blogiin kun ei ole kuvia mitä käyttää, ei täällä pimeydessä pysty kuvia napsimaan. Tämä alakuvan nurkka tulee tässä lähiaikoina kokemaan muutoksen, suunnitelmissa siirtää vitriini pois toiselle seinälle ja tähän kohtaan on haussa sivupöytä. Ajattelin tummaa, täytyy vielä miettiä. Ja pohdinnassa myös verhot, aiemmat viritelmät ja suunnitelmat eivät oikein passanneetkaan.

Kävin muuten pari viikkoa sitten Jäähallin kirpparilla ja löysin allaolevat kynttilänjalat. Kynttilänjalat nähdessäni visio oli selvä ja nyt sopisi joulun tulla. Alan virittelemään joulua varmaankin ensi viikonloppuna. Herra Teen mielestä voisin vielä odottaa kuukauden. Mitä?! Eihän sitten enää mitään ehdi, jouluhan on silloin melkein jo ovella. Ainakin tontut vilisee nurkissa ja on muuta touhua. Aatulan joulun odotus alkaa kyllä kohta. Piste.

Samaiselta kirpparilta löysin ruukut. Minusta ne on ihanat. Ja sopivat varmasti tulevalle istutuspöydälleni ensi kesänä omaan pihaan. Visio on siis selvillä. Toteutus on rehellisyyden nimissä jo toinen juttu. Mutta yrttejä näihin ruukkuihin laitetaan, vaikka sitten tiskipöydällä pitäen. Ja ruukuista piti pulittaa 1 euro, en alkanut tinkimään.

Päivän saldo on reilusti plussan puolella. Tyttärenikin kävi visiteeraamassa ja ilahduttamassa meitä. Oli tosi kiva rupatella ja ihastella sisustuslehdistä kauniita koteja.
Minä odotan jo ensi lauantaita, käymme miehen kanssa vähän kaupungilla tuulettumassa. Ja tapaamme muutaman ystävän. Vielä neljä päivää töitä ja sitten taas vapaalla siivoten ja pyykäten. Ja sitten onkin lauantai. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille - vaikka sitten siivoten ja pyykäten!

Hiljaista ja raastavia huolenhetkiä

2008-11-01T21:07:00.005+02:00

Viikko on taas vierähtänyt ja blogirintamalla on ollut luvattoman hiljaista. Miten tämä aika juoksee entistä kiivaammin? Huh, en meinaa kyllä perässä pysyä. On tässä viikon varrella toki näitä tapahtumia ollut, vaikkakin suurinosa arkisia. Ja töitä.

Meidän pikku-ukko oli eilen juhlimassa Halloweenia. Päiväkoti järjesti juhlan lapsille ja illan päätteeksi tarhan lattiat täyttyivät patjoista ja makuupusseista, 34 lasta jäi viettämään yötä tarhalle. Tätä tapahtumaa on meillä odotettu pari viikkoa ja kyllä oli jännät paikat. Allaolevassa kuvassa lepäilevä Harri-hylje lähti mukaan ja soi tarvittavan turvan. Hyvä Harri ja kiitos taas kerran avusta:) Harri se on seilannut mukana maailmalla tyttäreni turvana ja nyt veljensä on Harrin ominut ja perinne senkuin jatkuu. Ja miten ylpeä olenkaan Miskasta, ekaa kertaa pois kotoa vieraassa paikassa ja yksin. Suren jo luopumista tästäkin lapsesta. Itsenäistyy enkä voi mitään.

Hyvin oli tarhalla pärjätty. Kivaa oli ollut ja pikku-ukko oli innoissaan kokemastaan. Ja jos pyydetään, meidän mies on etunenässä osallistumassa uudelleen.

Viikkoon on mahtunut myös paniikkia. Karvakaverin järjestämää ohjelmaa.
Viime sunnuntain myrskyssä lähdimme koko perheen voimin metsään ja ei siinä varttia pidempään polkua eteenpäin päästy kun Alma sai vainun ilmasta ja silloin mentiin. Ei auttanut komentelu, ei houkuttelu. Siellä me rämmittiin umpimetsässä litimärkinä karvakaveria etsimässä ja lopulta oli pakko luovuttaa. Soitin kotiin päästyämme poliisille ja serkkutyttöni hätiin pikkumiehen seuraneidiksi jotta vaatteiden vaihdon jälkeen olisimme aikuisessa porukassa lähteneet metsää haravoimaan. Voitte uskoa mitä kaikkea siinä hetkessä ehtii ajatella. Löytyykö rakas koirakaveri auton alta, hävisikö suden suuhun ja missä eksyneenä etsii raasu kotiaan. Hirvittävää. Toisaalta olin hirmuisen vihainen ja manasin itsekseni, että siitähän saa, kyllä nälkä pistää miettimään kannattiko mamman helmoista lähteä. Joo, tiedän, ei koira ajattele niinkuin me ihmiset eikä pysty järkeilemään tekojensa seurauksia. Vai pystyykö?

Lähes koko kylä on siis hälytetty. Katson takapihaltamme alkavaan metsään, vaihdan samalla niitä kuivia vaatteita ylleni ja selostan puhelimessa tätä järkyttävää tapahtumaa. Ja silloin näen Alman tulevan metsän reunaan, spontaani huudahdus "Alma" ja koira vastaa, vastaa todellakin iloisesti haukkuen. Suomennettuna se meni näin: "äiti, mä tulin nyt, avaa ovi ja laita ruoka kuppiin, hirveä nälkä!". Voi sitä helpotuksen tunnetta, koira kotiutuu reissultaan ehjänä ja täynnä itseluottamusta, parempikin suuri metsästäjä. Ja neidin toiveet tuli täytettyä. Maha täynnä se sitten kuorsasi nähden unta retkeltään. Lämmintä, pehmeää ja mukavaa. Mikä siinä on koiran ollessa. Nyt me mennään vaan maantiellä ja pururadalla, siellä ei saa edes pitää koiraa irti. Koska laki sanoo niin. Alma kyllä tietää. Ja täyttää maanantaina 7 vuotta. Kiitos sinne jonnekkin, että edelleen on täällä ilonamme ja huolenamme.

Sisustukset on jäissä. Ei riitä virtanen eikä eurot. Kohta jatketaan sillä saralla ja lisääntyvissä määrissä mietin jo joulua. Mietin ja suunnittelen, sehän on puoliksi tehty. Tiedä sitten siitä toteutuksesta.
Hyvää pyhäinpäivää! Kiitos kommenteista, tiedätte miten iloinen niistä olen:)

Hullaantumisia

2008-10-24T09:17:00.005+03:00

Nuorenpana kaupoilla kulkiessani jokainen tavara huusi päästä mukaani ja kaikki varallisuus vietiin kauppiaille heti tilipäivänä. Onneksi pakko-saada-tauti on iän myötä hellittänyt ja voin hyvin kierrellä toinen toistaan ihanampia liikkeitä ostamatta yhtään mitään. Huomasin näet vuosia sitten ettei mikään oikein tuntunut miltään. Ei kiinnostanut vaatteet, ei kodinlaitto eikä paljon muukaan ostelu. Kaikki oli ihan hyvää tai ihan ookoo ja päätin etten ostele mitään, mikä ei vie yöunia.

Hyvä tovi sitten iltasella kaikessa rauhassa selailin nettipuotien uutuuksia ja sitten näin tämän peiton. Ja sitten tyynyt. Ja se oli menoa se. Herra Teelle heti kertomaan, että et usko mitä ihanaa olen löytänyt ja nyt meni yöunet. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin valvotun yön jälkeen soittaa heti aamulla Ilonalle Sateenkaarentaa ja tehdä tilaus. Mun joulupukki on siis jo käynyt. Se on sitten syytä minun pitää mielessä kun jouluaatto koittaa. Vähän toi Tee ihmetteli mihin näitäkin taas tarvittiin, entisiäkin on joka paikka täynnä. Mutta koskaan ei voi tietää mitkä ajat on vielä edessä ja jos talvella oikein pakkanen nurkissa ulvoo, on syytä olla lämmintä peittoa päälleen laittaa.

Ja jostakin viheliäisestä naistenlehdestä bongasin yhdet saappaat. Ne on PAKKO-SAADA-kengät, ilman niitä ei voi elää. Eikä ainakaan kävellä tätä matkaa kotoolta töihin. Ei vain voi. Penikkatautiset jalkani suorastaan ulvovat niiden saappaiden perään.
Olen muuten edelleen kipeänä. Hirveät määrät eri viruksia on verinäytteistä löytynyt. Ja tämä pakko-saada-virus yksi pahimmista. Saa nähdä miten tästä toipuu. Ehkä saamalla pakko-saada tavarat.

Iloista syksyistä viikonloppua kaikille;-)

Inkoossa...

2008-10-18T21:34:00.009+03:00

Vietimme siis päivää Inkoossa ja vaikka toipilaana vielä olenkin, oli retki enemmän kuin piristävä ja voimia antava. Kerrassaan ihana päivä, sääkin suosi meitä.

Pidän Inkoosta paljon, voisin jopa asua siellä. Vaikka paikka on pieni, kaikki tarvittavat palvelut löytyvät ja jopa näin ihanassa muodossa kuten kirjasto. En ole vastaavaan muualla törmännyt, kirjaston yhteydessä on kahvila ja siellä voi lueskella kahvikupposen äärellä.

Vaikka Inkoo ei suurensuuri kylä shoppailutarjonnan suhteen olekkaan, on joukossa kyllä todellisia helmiä. Sisustuskaupat tietysti etunenässä, mutta myös minun näköisiä vaatteita on puodit pullollaan. Strandin kauppakeskus on maamme suurin puurakenteinen kauppakeskus ja näihin jättimarketteihin tottuneena, sinänsä jo kokemisen arvoinen käyntikohde.

Ja voiko kukkakauppakaan enää täydellisemmässä paikassa sijaita? Täältä löytyy kukkien ja ruukkujen lisäksi myös ihania sisustustavaroita, yksi hylly sinne jäi perääni katsomaan. Saa nähdä saanko sen mielestäni vai...

Nälkäkin tuli jossakin vaiheessa ja poikkesimme aterialle todella hyvään ravintolaan. Sågen yllätti meidät positiivisesti, ruoka oli mahtavan hyvää ja annokset olivat todella isoja. Nam.

Päivän kruunasi vierailu Barösundiin. Vietimme ystävien seurassa mukavan kahvitteluhetken, tämän syksyn viimeiset kahvit joimme veneellä tänään. Ensi viikolla vene ajetaan telakalle ja seuraavan kerran sitten keväällä on mahdollisuus näissä merkeissä tavata, toisenlaisissa puitteissa kyllä.

Huomenna ajattelin suunnata Helsinkiin ja jäähallin kirpputorille. Saa nähdä miten muijan käy, herätä pitäisi jo kukonlaulun aikaan mikäli mielii ajoissa ehtiä kirpparia kiertämään. Vai verottiko tämä päivä voimat. Sen näkee sitten aamulla.

Kiitos kovasti kommenteista, niistä vaan tulee niin iloiseksi! Mukavaa lauantai-illan jatkoa

Lepoa, lepoa ja jalat lämpimiksi

2008-10-17T11:55:00.003+03:00

Viimeinen päivä sairaslomaa. Silmätulehdus, kurkkukipu, lihassärky ja kaikki muut flunssalle tyypilliset oireet löytyy. Lääkettä ei ole, paitsi silmiin. Tohtori käski levätä, kerätä voimia ja olla vaan. Kyllä hoituu, siis se vaan oleminen. Ja kohta olen taas vedossa ja työntouhussa. Jos vointi jo huomenna antaa myöten, nautimme olostamme Inkoossa. Täytyy ottaa vielä tänään rennosti.

Rentoa viikonloppua teillekkin, pitäkää huolta toisistanne.

Murheenkryyni

2008-10-14T22:18:00.003+03:00

Tämä se on, siis tuo rautainen sohvasänky ja karvakaverin valtaama pesä, varsinainen päänsärky. Nyt se on olohuoneessa valtaamassa tilaa ja viemässä multa mielenrauhaa kun muuallekkaan se ei mahdu. Mitä ihmettä teen moiselle rotiskolle? Yritän pääni puhki miettiä mihin sen raijaisi varastoon odottamaan sitä työhuonetta, mitä ei ehkä koskaan edes tule. Höh. Toisaalta me tarvitaan varapetiä ja hyvät patjat tuossa on, mutta eihän se tuohon sovi, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Tukkii koko olohuoneen ja jotenkin en vain saa istumaan sitä tänne. On siihen kokeiltu jos vaikka mitä peitettä ja yleensä pidän siinä tyynyjä kasoittain. En enää edes tiedä mikä tässä nyt ahdistaa, tällä hetkellä näin kuitenkin mennään. Jos keksit idean millä naamioin sängyn paremmin tähän sopivaksi, kerro ihmeessä!

Ja nyt hyvät yöt!

Eteinen

2008-10-13T16:09:00.005+03:00

Tervetuloa vaiheessa olevaan eteiseemme. Eteisessä on ainoastaan vaatekaappi ja peili, niin ja valo. Sekin on luksusta, varsinkin kun alkaa olemaan päivät jo hämäriä illoista puhumattakaan.

Tämä Ikean vaatekaappi on saanut käsittelyssäni valkoisen värin pintaansa ja oviin mulla on idea joka odottaa toteutumistaan. Kaapissa on ulkovaatteet ja kengät.

Kaapin päälle tuli muuttorumbassa laitettua lintukoto ja muovikukka. Siellä ne ovat nyt asustaneet vailla parempaa paikkaa. Tällähetkellä mulla on ihan liian vähän pöytäpintoja, paikkoja esineille ja asetelmille. Eli nämäkin ilmeisesti joutuvat kaapin päällä asumaan ja elämään hamaan asti. Tuo Indiskan lokerikko ei tule tuonne jäämään, sille on paikka kunhan ehditään.

Allaolevat peilit sain tuparilahjaksi ystävältäni, kiitos vielä kerran Hanne! Pitkään tämmöisiä peilejä itselleni haaveilin, tykkään niistä kovasti. Niiden alle yritän keksiä jotakin laskutasoa, paikkaa mihin laskea käsistään avaimet, laukku ja semmoiset. Joitain ideoita on, epäselvää vielä mitä kannattaisi tehdä. Eli peilejen alla on tyhjä seinänpätkä, mutta ovet tuulikaappiin ja pesuhuoneeseen, kulkureitit jne pakottavat miettimään asiaa perinpohjaisesti. Tilaa ei liiaksi asti ole, se vähän jarruttaa villeimpiä visioita.

Matoksi eteiseen laitan sisalmaton. Eli vanhoilla, hyväksi havaituilla systeemeillä edetään. Pää on välillä ihan pyörällä, samaan aikaan yritän miettiä niin montaa asiaa ja yhtenäistä linjaa haluan noudattaa läpi kodin. Värit, materiaalit ja semmoiset, aika yksitoikkoista, mutta aah niin turvallista ja helppoa;-)
Jaksamista alkaneelle viikolle, hymyt;-)

Aikaa sitten...

2008-10-12T20:37:00.003+03:00

...sain Mimosamammalta tunnustuksen. Lupasin silloin laittaa tunnustusta eteenpäin, mutta piiiitkän mietinnän jälkeen, haluan kuitenkin ojentaa tämän tunnustuksen ihan jokaiselle bloginpitäjälle! Kaikki ovat sen mielestäni ansainneet.

Nöyränä kiitän Mimosamammaa tästä tunnustuksesta. Ruskarikasta syksyn jatkoa kaikille!

Uusia polkuja

2008-10-11T21:49:00.008+03:00

Olen ollut viime päivät töissä, työtä ja työtä - taas. Kiitollinen olen, että on työ, välillä olen vaan väsynyt näihin vuoroihin ja elämän epäsäännöllisyyteen. Olen töissä kun muut vapaalla ja vapaalla kun muut töissä. Oli koulutusta, omaa työtä ja poikkeustilannetta. Raskas viikko. Tänään heräsin neljältä, tein pitkän päivän ja vihdoin olen kotona omieni luona. Ja edessä kaksi vapaata. Väsynyt, mutta onnellinen.

Aiemmassa postauksessa näytin teille silloisia lenkkimaastoja. Paljon on muistoja niiden teiden ja polkujen varrella, ihmisiä ja nelijalkaisia. Nyt on uudet polut, uudet kokemukset ja kohtaamiset odottavat. Syntyy muistoja, toivottavasti hyviä ja paljon. Täällä on mielestäni niin kaunista, ja ennenkaikkea hiljaista. Tekee hyvää, vastapainoa hektiselle työympäristölle. Lähiajan haaveissa löytää uusi hevosystävä, aluksi vaikka vuokralle, siksi näitä teitä tulee nyt kuljettua ristiin rastiin. Toivottavasti pian kohtaamme.

Tuhannet kiitokset kun jaksatte käydä ilahduttamassa mua kommenteillanne, ihana niitä on lukea! Ehtiessäni käyn vastavierailulla ja toivottavasti muistan myös jättää puumerkin. Tänään ei kykene enää muuhun kuin toivottamaan kaikille hyvää yötä ja kauniita unia. Pitäkää huoli toisistanne!

Talkoohenkeä ja suuria aarteita

2008-10-05T20:37:00.011+03:00

Liekö eilinen hyvä seura vai hyvä ruoka ja juoma syynä siihen, että aamulla pompattiin aikaisin ylös täynnä virtaa ja tekemisen meininkiä. Aamuvarhaisella hommiin ja paljon saimmekin aikaiseksi.

Piha on siivottu, nurmikko leikattu, mustikat ja hortensiat istutettu. Näyttää muuten aika erilaiselle tuo meidän heinäpelto, siellä oikeasti oli nurmikkoa. Ollaan muuten ihan fiiliksissä;-) Etuovelle laitoin tuijan koriin kera kavereiden.

Puulaatikko sai myös uudet asukkaat

Pidettiin me vähän myös taukoa, syötiin ja hörpittiin kahvitkin

Löysin aikanaan vuosia sitten kirpputorilta tämmöisen lintujen ruokintahässäkän. Kyllä Teetä ihmetytti ja nauratti minun löytö. Ei naurata enää, laittoi sen kiltisti tammen oksalle roikkumaan ja meinasi pikkulinnuille talipallon talven evääksi hankkia. Toivottavasti linnut tulevat usein vierailulle

Ja ne aarteet. Olin todella otettu kun ystäväni muisti minua eilen seuraavilla tupaantuliaistuomisilla. Ystäväni remontoi 20-luvulla valmistunutta taloaan ja osa talosta tehdyistä löydöistä sai meiltä uuden kodin. Olen ihan hämmennyksissäni tästä lahjoituksesta ja nyt olisikin kaikki tiedot ja mahdolliset vinkit tervetulleita. Eli kyseessä on ompelukoneen puinen suojus, teksti on Anker. Mitä ideoita moinen teissä herättää? Minä en kykene vielä muuta kuin ihastelemaan ja huokailemaan.

Samaisesta talosta löytyi vanhoja Helsingin Sanomia. Tämä yksilö on vuodelta 1936. Aivan ihastuttava, olemme suurella mielenkiinnolla tätä tänään lukeneet. Tästä ajattelin kehystää joitain sivuja, saa nähdä mitä muuta keksin.

Uutta viikkoa kohden ollaan taas menossa. Oikein mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille, nautitaan täysin rinnoin syksystä!

Viikonloppusuunnitelmia

2008-10-03T21:19:00.004+03:00

Mulla on vapaa viikonloppu, harvinaista herkkua ja olen ihan innoissani!

Ajatuksissani aikaa on taas ja vaikka mihin, mutta saa nähdä mitä ehtii ja jaksaa;-) Ainakin piiiiitkät metsälenkit Alman kanssa, joka tapauksessa karvakaverin on vessaan päästävä ja nyt kun metsä alkaa nurkilta, tottakait toteutuu.

Pihaan pitäisi istuttaa pari pensasmustikan ja syyshortensian tainta. Viikolla olen asiaan perehtynyt ja opiskellut aiheesta googlettamalla. Minä, varsinainen hortonomi...Kuvassa on kuulemma alppiruusu, hän asuu etupihallamme ja siinä on hälle hyvä paikka, joten saa olla siinä kotiutuneena.
Takapiha on edelleen kaaoksessa. Vanha terassi kyllä purettu, kukkapenkki raastettu julmasti tyhjäksi (siihen tulee terassi, sori vaan kukkaset) ja nyt ootellaan päivää ettei sataisi, ruohonleikkuriin on bensakin ostettu, mutta minkäs teet, kokoajan sataa kaatamalla eikä silloin voi ajaa nurmikkoa. Voi kauhistus, saadaanko me enää tälle syksylle sitä edes leikattua? Ihme ja kumma, nyt eletään enemmän luonnon armoilla. Voi miten romanttista...

Eilen oltiin töiden jälkeen järjettömän ahkeria! Totuus on se, että saimme kaksi peiliä, kaksi taulua ja yhden naulakon porattua seinään paikoilleen. Eilinen saldo oli loistava, toisin kuin tänään, emme siis tehneet mitään (tosin tein tänään aamuvuoron ja olen herännyt klo 4;-). Saavutukseksi voi tosin tässä tapauksessa lukea sen, että jaksan vielä valvoa ja katsoin Maajussin morsiamet... Huomenna meille tulee vieraita. Voi miten olen heitä odottanut! Tervetuloa meille ystävät.

Ja kaikille oikein mukavaa viikonloppua, nauttikaa olostanne -töissä tai kotona!

Rusetitkin rempallaan

2008-09-30T19:18:00.004+03:00

Otsikko kuvaa hyvin sitä missä vaiheessa täällä kotona mennään. Siis olemme todella vaiheessa. Huokaus. Töiden jälkeen meillä ei virta enää riitä kuin pakolliseen tiskikoneen tyhjennykseen ja täyttöön, syömiseen ja pesulla käyntiin. Ja sitten nukkumaan. Tee kävi ostamassa meille eilen bensakanisterin ja sinne täytettä, tarkoitus oli ajaa tänään tuo metrinen heinä. Tuli migreeni kylään, jää tekemättä ja uutta päivää odotellaan.

Kova polte olisi saada hommat tehtyä. Kävin tänään kiertämässä mun iik-ihanaa-kaupat, en minä mitään saanut ostettua vaikka kivoja juttuja olikin tyrkyllä. Haen ehkä nyt jotain mitä ei ole edes olemassa tai jos on, niin ei mun eurot riitä. Taitaa tulla ikuisuusprojekti tästä, hyvä niinkin, mutta pakkanen aamulla herätti siihen todellisuuteen ettei pesä ole vielä tarpeeksi lämmin;-)

Laitan tänne kyllä kuvia kunhan saan peilit ja taulut seinille, pois lattioilta ja nurkista. Mulla on niin vahva visio tästä kodista, saa nähdä miten käy toteutuksen. Apujoukkoja on kyllä tulossa kunhan saa oman remonttinsa alta pois. Kiitos Eija jo etukäteen. Eilen meillä pyörähti puutarhuri-ystäväni jonka ensimmäinen reaktio oli ettei tämä voi olla minun kotini koska täällä on valkoiset seinät! Reaktio oli niin spontaani ettei jäänyt epäselväksi, että pääsinpäs yllättämään vanhan ystävän valinnoillani. Ja minä tykkään päivä päivältä enemmän näistä valkoisista seinistä. En olisi ihan heti uskonut...

Kävin tänään niissä psykotesteissä. Takki on tyhjä vaikka istua sai koko päivän. Kuukauden sisällä tietää miten meni. Lähden tästä valmistautumaan pienelle happihyppelylle ennen Innoa, pää on ihan puuroa. Pirtsakkaa viikon jatkoa!

PS:Ihana yllätys oli edellisen bloggauksen kommentit! Leena, kerrohan sinne myös terveisiä ja tervetulleita olette käymään koko perheen voimin. Hyvää syksyä teille!
Cia, harmi, että hävisit tavoittamattomiin, tykkäsin vierailla blogissasi. Onko mahdollisuutta jatkoon?

Alkuviikkoa

2008-09-29T21:22:00.003+03:00

Mulla on alkuviikko vapaata ja heti aamusta kampesin itseni liikkeelle ja koiran kanssa kolmen tunnin maaseutulenkille täällä kotikulmilla. Tahti oli kyllä rauhallinen, kunto ei vain anna vielä periksi, mutta mielen vuoksi oli pakko päästä ulkoilemaan.
Ei riitä sanat kertomaan miten paljon sielu sai ravinnetta tuolta lenkiltä. Hyvänen aika, täällä voin kuulla miten puut humisee ja puista pudonneet lehdet kahisevat jalkojen alla. Suunnattoman hyvillä mielin siis tämäkin viikko alkoi. Ja parasta asiassa on se, että voin nauttia näistä asioista vaikka joka päivä, takapihalta pääsee suoraan metsään ja tilaa riittää. Ihanaa.

Huomenna menen heti aamusta kaupunkiin ja työhön liittyvien asioiden johdosta psykologisiin testeihin. Saa nähdä tuleeko minusta isona vaikka puutarhuri tai linja-autonkuljettaja vai näkyykö vihreää valoa suunnitelmiini vaihtaa työnkuvaa. Mitenkään en voi testiin valmistautua, paitsi nukkumalla hyvät yöunet. Toivon parasta ja toivon, etten ole havittelemassa sellaista ammattia mitkä testitulokset täysin tyrmäävät. Saa nähdä...

Testejen jälkeen jäänkin pitkästä aikaa lempiharrastukseni pariin, kierrän keskustan sisustuskauppoja täysin rauhassa, suunnittelen ja haen ideoita tänne uuteen kotiin. Vähän on kesäistä tunnelmaa täällä meillä ja jotakin uutta talven varalle pitäisi hankkia. On se jännä ilmiö tämä pesänrakentamisviettikin. Jotakin lämmintä ja kodikasta täytyy saada kompensoimaan näitä valkoisia seiniä. Hyvä tekosyy päästä vähän ihastelemaan Riviera Maisoneita, kotona niitä voi sitten markkinoida ostoluvan saamiseksi ;-) Allaolevat kuvat ovat pikku-ukon huoneesta ja miten kaikki tuntuu nyt jotenkin mitäänsanomattomalta, toivottavasti huomenna kassi täyttyy ainakin ideoista ellei tavarasta.
Antoisaa alkanutta viikkoa!

Päivän piristeitä

2008-09-27T22:39:00.003+03:00

Ajelimme tänään tuonne kirkolle ruokakauppaan ja kauppareissulla tuli käytyä paikallisessa kukkakaupassa ja yllätys oli mieluinen, kivoja sisustusjuttuja löytyi kukkien seasta ja loistavaa palvelua, tulen olemaan vakiasiakas. Pieni mielenpiristys lähti mukaani maljakkoon.

Herra Tee valmisti ruoaksi meille pizzaa, sitä tuli taas vedettyä yli omien tarpeiden. Hyvältä ilmeisesti maistui koska tukkoisesta olosta ja kurkkukivusta huolimatta lautanen tyhjentyi tahdilla joten sekin olkoon osoituksena pizzan maittavuudesta. Ja loppuillan kruunasi puhelu ystävän kanssa ja kipollinen irtokarkkeja joita karvakaverin kanssa yhdessä sohvalla istuen nautiskeltiin.

On tämä elämä vaan ihanaa. Ja pitkästä aikaa viikonloppu, saan olla kotona omieni kanssa. Ihanaa loppuiltaa...

Tästä päivästä...

2008-09-26T21:13:00.002+03:00

...jää hyvä mieli! Koti alkaa näyttämään kodilta, siivosimme Herra Teen kanssa ja lattianpesujen jälkeen laitoimme matot lattialle ja avot, heti näyttää niin paljon paremmalle, kodikkaalle ja omalle. Hyvä näin. Kieltämättä tämäkin vaati tietysti hirveän rutistuksen, olo huononee päivä päivältä ja lihakset särkee kuin olisin maratoonin juossut. Lääkäri kertoi labratulokset puhelimessa, viruksen aiheuttamaa joten lääkettä ei ole, aika auttaa. Tauti käy nyt yllättävän paljon mun hermoille, paljon olisi tekemistä eikä mitään jaksa, ei kiva.

Tunnelmallista perjantaita kaikille ja kiitos kommenteista, ne ilahduttavat ja lämmittävät sydämessä asti! Taas jaksaa...

Uuden alussa

2008-09-25T20:49:00.004+03:00

Ilmassa on ollut kovaa väsymystä, muutoksen aiheuttamaa stressiä, haikeuttakin. Heikolla hetkellä sitä epäilee itsekkin tuleeko tästä koskaan valmista, loppuuko yllätykset ikinä, saako tästä vielä kodin. Sydän sanoo, että saa, tästä tulee ihana koti meille kaikille ja tulemme täällä viihtymään.

Pikkuhiljaa hyvä tulee sanotaan. Pakko roikkua tässä vanhassa sanonnassa, työmaata nimittäin riittää. Unelmia ja haaveita, ajatusta tehtävien asioiden tärkeysjärjestyksestä nimittäin puhti ei vain meinaa riittää, tauti yrittää yllättää ja verottaa voimia.

Pihalle olisi kiva ehtiä tehdä vielä tälle syksylle jotain. Olemme purkaneet jo terassin, sekin oli saanut kissanpissat päälleensä. Raivasimme jo vähän puskia ja ajatus olisi, jos vaikka terassin tekoon ehtisimme tai rehellisesti sanottuna jaksaisimme. Ensin on kuitenkin ratkaistava niinsanotun nurmikon kohtalo, puolimetristä heinää kasvaa vaikka hevosen tarpeiksi. Eli laidunpaikka olisi vielä vapaana;-)

Viikonloppuna tiedossa vapaata joten eiköhän sitä jotakin aikaiseksi myös saada. Siitä päivitystä sitten tuonnenpana. Ihanaa syyskuista torstai-iltaa, pitäkää huolta toisistanne!

Home is where...

2008-09-18T22:32:00.002+03:00

Olen tullut kotiin. Huolimatta kaikista vastoinkäymisistä mitä kohdallemme tämän muuton yhteydessä tuli eteen, tuntuu hyvälle olla täällä. Huolimatta työmatkan pidentymisestä yli kaksinkertaiseksi, viihdyn silti, jo nyt. Ei me edelleenkään olla kaikkia vastoinkäymisiä selätetty ja hommaa riittää. Asunnon kissanpissaongelma meni terveystarkastajalle asti ja kyllä tässä kaiken hulabaloon keskellä silti olen miettinyt etten halua luovuttaa ja lähteä takaisin kaupunkiin. Onneksi mitään terveydelle haitallista ei ole.

Me ollaan ihan piipussa, niin fyysisesti kuin henkisestikkin. On viimeiset kaksi viikkoa olleet ehkä elämäni karseimmat, täynnä ääretöntä stressiä, siivousta, huolta kaikesta ja sun muuta mitä nyt muuttoihin ikinä voikaan liittyä. Ja siinä välissä olemme yrittäneet hoitaa työt, tukea pikku-ukkoa uuteen alkuun ja kantaneet huolta myös karvakaverista jonka stressi oli myös sitä luokkaa, että korvahan tulehtui. Paljon on silti iloakin, jokaisesta pienestä onnenmurusta pidetään kiinni.

Toivottavasti saisin ensi viikolla jotakin valmiiksi ja kuvia teille. Ja toivon mukaan ehtisimme jo tälle syksylle aloittamaan pihanlaittoa. Ei silti haittaa vaikka keväälle jäisi, täältä en hevillä lähde. Hymyt ja halit kaikille!

Hyviä ihmisiä...

2008-09-05T23:28:00.002+03:00

...on olemassa, edelleen. Saimme ongelmaamme apua ja tiistaihin mennessä uusi kotimme on ammattilaisten avustuksella pesty ja desinfioitu. Hyvä.

Haimme tänään maalit ja päädyin sitten maalarinvalkoiseen maaliin. Vähän mua mietityttää, mutta tämän hajuhaitan ilmaannuttua päätin, että nyt mennään näillä eväillä ja laitetaan asunto asumiskuntoon ja mietitään sisustuspuolta myöhemmin. Hyvää asiassa on se, että ajan kanssa huomaan miten valo kiertää huoneistossa ja sävyjen valinta helpottuu. Kyllähän tässä jo sormia syyhyttää, minä malttamaton, mutta huomenna töihin vielä kolmeksi päiväksi joten eiköhän tämä odotus tässä mene vähän niinkuin sivussa. Nyt käytän kaiken liikenevän ajan pakkaamiseen.

Meidän pihassa on muuten viinimarjapensas, luumupuu ja muutaman kukkasenkin sieltä tunnistin, ainakin kuunliljoja siellä kasvaa. Eli projektia riittää, mutta mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa se on.

Hyvää viikonloppua ja kiitos kun jaksatte lueskella näitä löpinöitä. Ja erityiskiitos kommentoijille!

Kauhistuksen hirvitys

2008-09-04T23:36:00.005+03:00

Ei muuten paljoa naurata. Nyt hirvittää niin ettei järki riitä.

Menimme tänään ensimmäistä kertaa omilla avaimilla uuden kodin ovesta ja voi kauhistus mikä meitä odottikaan. Kyllä mä sen tiesin ettei tässä mihinkään viiden tähden hotelliin olla muuttamassa, mutta ovella leijaili sellainen kissanpissan haju ettei hetkeen ollut varmuutta, pystyykö sisälle menemäänkään. No, me mentiin.

Ja sitten tämä keittiö. Voi kyökki parka, ei voi muuta sanoa. Kaikki paikat repsottaa ja siivoukset ollut vähän niin ja näin. Kyllä tässä nyt sitä positiivista uskoa tarvitaan etten lyö hanskoja tiskiin samantien. Tekisi mieleni muutama ruma sana...

Ei auta itkut nyt. Aamulla soitto isännöitsijälle ja iltarukouksessa pyydän, että ymmärtää yskän ja ottaa heti asian hoitaakseen. Uskon, että hyviä ihmisiä on olemassa ja juuri meidän isännöitsijä yksi heistä. Pitäkäähän peukkuja, että kissanpissaongelma saadaan hoidettua ilman, että täytyy teroittaa kynnet jo ennen muuttoa;-)

Vielä kolme päivää töitä ja sitten remontin kimppuun, muutto 13.9. Saa nähdä miten meidän käy.

Töitä ja odotuksen tuskaa

2008-08-31T11:40:00.002+03:00

Kylläpä edellisestä päivityksestä kuluikin taas aikaa.

Olen kokoajan töissä, töitä vuorotta ja aina töissä. Ei auta. Olen väsynyt ja totaalisen tympääntynyt kun mitään muuta elämään ei mahdu. Ei kiva. Syy jatkuvaan töissäoloon on se, että tarvitsen muuton alle ja jälkeen reilusti vapaata ja tietysti muutto nielee enemmän tai vähemmän rahaakin. Joten ei auta kuin jaksaa vielä reilu viikko.

Ensi viikolla haemme uuden kodin avaimet ja siitä se sitten alkaa. Ensin tehdään remonttia ja sitten muutetaan. Voin kuvitella sitä tunnetta, kun muuttopäivän iltana lämmitämme saunan ja koti alkaa pikkuhiljaa saamaan meidän näköisen ilmeen. Suuret on suunnitelmat, haaveet ja toiveet, lopputulos jää arvoitukseksi. Jännää ;-)

Hyvää sunnuntai päivää teille kaikille, yritän jaksaa päivitellä tätä blogia vähän ahkerammin. Vanha kuvakin on, en vain ole ehtinyt uusia kuvia ottaa.

Viikonlopun...

2008-08-24T20:54:00.006+03:00

...vietin täällä Mattilan Ratsutila

Viikonloppu sujui hevostellen kera kahden ihanan ystävän ja tietysti upeista hevosista nauttien. Kävimme eilen rauhallisen maastolenkin ja aamulla jatkoimme juoksutusharjoituksilla. Kelit olivat loistavat, ruoka hyvää ja seura loistavaa. Kiitos Liisa, kiitos Mirka, uusiksi otetaan!

(kuvassa Terika)

Kaunis kiitos Terika, olet ihastuttava Suomenhevonen!

Pää pyörällä

2008-08-22T21:20:00.002+03:00

Tuleva muutto on saanut mun pään niin pyörälle etten kykene oikein muuta miettimäänkään. Ajatus vaan pyörii samaa kehää, mitä värejä, mitä jos mun huonekalut eivät käykkään sinne, minkälainen siivousurakka mua taas odottaa jne. Olen ihan huvittava, miksen voi rauhassa vain odottaa hetkeä kun avain on kädessä ja mittanauhan kanssa pääsen ensin tekemään kierroksen. Mitä näitä ressaamaan, kyllä ne sävyt sieltä löytyy ja jos huonekalut ei kokonsa puolesta sovi, laitan ne kiertoon. Kovin yksinkertaista.

Teen "Almat" ja lähden ottamaan iisisti viikonlopuksi maalle ja voin taata, että ajatus on ihan jossakin muualla kuin sisustamisessa. Kerron siitä kuvien kera myöhemmin.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

Värejä ja sävyjä

2008-08-18T10:40:00.003+03:00

(kuva Esta for Kids'n sivuilta)

Oheisen kuvan värisävyt miellyttävät silmääni. Näen nämä meidän tulevassa olohuoneessa, hyvät värit tulevaan syksyyn ja talveen. En pysty vielä tekemään mitään konkreettista tulevan muuton eteen joten hyödynnän aikani nyt etsiskelemällä maalisävyt, tekstiilit sunmuut toisiinsa sopiviksi.

Olen yllättynyt miten vaikeata päätösten tekeminen mulle on, yleensä olen hyvin tietoinen mitä haluan ja nyt vatkaan ja veivaan vaihtoehtoja. Olen vuosia halunnut keittiööni alaosan valkoista paneelia ja yläosa ruututapettia ja nyt olisi mahdollisuus siihen, niin mietinkin mitä jos vain maalaisin ja mikä sävy. On tämä naisen elämä vaikeaa, tänään tätä ja huomenna jotakin ihan muuta. Jos olisi rahaa, soittaisin Paanasen Markon paikalle, kaikki olisi niin helppoa jos joku toimittaisi vain kaksi vaihtoehtoa naaman eteen josta valita. Niin ja tulisi myös toisen osapuolen toiveet huomioitua ;-)

Ilmeisesti tulen tekemään niin ettei meillä ole yhtään valkoista seinää vaan kaikki seinät saavat jonkin sävyn. Sävyn tulee vaan olla sellainen, että tekstiileillä on helppoa muuttaa ilmettä. Onneksi vielä on aikaa tähän haihatteluun.

Hyvää viikkoa teille kaikille ja kiitoksia ihanista kommenteista! Tulen niin iloiseksi muutamasta sanasesta ja yritän itsekkin kaikesta muusta kiireestä huolimatta laittaa pienen merkin käynnistäni blogeihinne.

Organisointia

2008-08-16T20:39:00.002+03:00

Tänään olen organisoinut huomista päivää. Olen hivenen stressaantunut kireästä aikataulusta, joka alkaa heti kun silmät aukenee aamulla. Ei kiva. Herra Tee tulee kotiin vasta alkuillasta ja minulla on työvuoro, joten poika pitää viedä hoitoon. Ei siinä sinänsä mitään, mutta hoitaja on miltei parin tunnin matkan päässä ja junaliikenne vähäistä noin sunnuntaiaamuna. Hyvä kuitenkin, että saamme ystäviltä apua. Karvakaverilla on jo ulkoiluseuraa päivällä, kiitos Nero-koiralle emäntineen ja isäntineen.

Käytiin tänään Ikeassa. Siellä oli vanhojen tuttujen tuotteiden seurana uutta, ihan kivojakin juttuja. Hain ideoita uuteen kotiin, lähinnä ratkaisuja säilytystiloihin. Hauskaa siellä kiertämisessä oli, että pikku-ukko oli niin täysillä mukana tässä sisustamisessa, jokaisen tuotteen kohdalla kovaääninen ilmoitus sopiko hänen makuunsa vai ei. Aika avartava reissu äidillekkin, selvisi monta asiaa pojan mieltymyksistä. Eli uuteen huoneeseen on tultava pojan lempiväriä, keltaista. Miten ihmeessä senkin toiveen saan toteutettua meille molemmille sopivaksi? Minun värit kun on tätä valkoista-beigeä-ruskeaa-harmaata. Mielenkiinnolla odotan mikä sillisalaatti vielä aikaan saadaan. Eli kaikki ideat ovat lämpimästi tervetulleita!

Leppoisaa pyhäpäivää vapaalla oleville ja työniloa niille, jotka huomenna lähtevät sorvin ääreen. Ei turhaan ressata;-)

Suuria suunnitelmia

2008-08-15T22:38:00.002+03:00

Herra Tee lähti tänään Kainuuseen, hänet palkitaan huomenna metsästysseurassaan pronssisella arvomerkillä vaikka ase onkin jo aikaa sitten vaihtunut kameraan. Nythän ei siis ole se aika että viihtyisin yksin, joten ystävättäreni tuli meille yökylään. Ystäväni on ompelutaitoinen ihminen ja ilta menikin rattoisasti suunnitellessa uuden kodin verhoja, torkkupeittoja, tyynynpäällisiä sun muita asiaan kuuluvia rekvisiittoja. Ihanaa kun lähellä on ihminen joka osaa toteuttaa minun välillä jopa suuruudenhulluja haaveita. Jännittää ihan itseäkin, että mitä tästä kaikesta sitten loppujenlopuksi syntyy.

Rentouttavaa viikonloppua! Me rentoudutaan huomenna mm. Ikeassa ;-)

Me muutetaan!

2008-08-14T21:03:00.004+03:00

(kuva lainattu Kontio-huviloiden sivuilta ja väärinkäsitysten välttämiseksi, ei ikävä kyllä ole tuleva kotimme)

Vihdoin se tapahtui, me löydettiin asunto! Valitettavasti ei vieläkään omaa, vaan aiomme vuokrata kyseisen asunnon ja toivottavasti siitä tulee meille pariksi vuodeksi hyvä koti. Sijainti on juuri se mistä en halunnut tinkiä ja vaikka omaa en vieläkään saa, saan monta muuta hyvää tilalle. Olen innoissani ja tohkeissani, yökaudet menee sisustushaaveiluun. Tein rankan ja pitkän työputken, kroppa huutaa armoa ja lepoa, mutta olen niin kierroksilla, että lepään vasta kun remontti ja muutto ovat ohi. No, osaan minä kyllä rehellisyyden nimissä myös levätä enkä ole vetämässä tämän asian suhteen itseäni piippuun, mutta kivaltahan se kieltämättä tuntuu, kun monen vuoden haave on näin lähellä.

Palaan asuntoasiaan kyllästymiseen asti, elämään kun ei nyt muuta tunnu mahtuvan ;-) Huomenna jo katselemaan ja valitsemaan maalisävyt, saa nähdä mitä muita kivoja ideoita löydän. Hauskaa perjantaita!

Ajatelma

2008-08-08T21:20:00.003+03:00

Hymy, jonka lähetät maailmalle, palaa luoksesi.

Onnellista viikonloppua kaikille!

Pojat on poikia...

2008-08-07T22:46:00.005+03:00

Ollaanko kavereita?

Kumarrus...Nyt aloitetaan

Painitreenit käynnissä...

Hohhoijjaa. Mitäs sitten keksittäis?

(Orivarsat olen kuvannut toukokuussa Ypäjän Hevosopistolla)

Näitä polkuja

2008-08-06T21:04:00.006+03:00

Rakastan kävelemistä. En vain tule toimeen ilman sitä. Kävelen mielelläni milloin vain ja mihin vain. Siis jos on tarpeeksi aikaa ja hyvät varusteet. Vaikka vauhtini normaalisti onkin kohtalaisen reipas, nautin verkkaisestakin tahdista jolloin ajatukset ja mietteet ehtivät mukaan. Kävely on minulle ennenkaikkea terapeuttista, silloin saan ladattua akkuja.

Olen usein huvittuneena miettinyt, että paras mahdollinen homma minulle olisi olla kävelyyn suunniteltujen jalkineiden testikävelijä. Eikös olisikin loistohomma? Kulutan sen verran vuodessa kalliita kävelylenkkareita ja näillä penikkatautisilla jaloilla kengän tulee ehdottomasti olla loistavan hyvä. Olen tehnyt omia testejä, vajaa 1000km ja kaikki vaimennukset ovat mennyttä.

Täällä Rajasaaren koirapuistossa tykkään käydä, koska saan luvan kanssa pitää Almaa irti ja voin kävellä ilman jatkuvia pysähdyksiä. Alma ei ole innokas kävelijä, hän on nautiskelija ja välillä neuvottelemme metrin välein lenkin pituudesta ja sopivasta vauhdista sekä kulkusuunnasta. Täällä saamme mennä kaikki omaan tahtiin.

Ja sijaitseehan tämä puisto nimensä mukaisesti saaressa joten minulle niin tärkeä merikin on lähellä. Vaikken koirapuistojen suurkuluttaja olekkaan, voin lämpimästi suositella paikkaa.

Enkä vähiten tämän takia. Kahvila on Rajasaaren koirapuiston tuntumassa, kävelymatkan päässä ja niin ihana paikka etten toista vastaavaa ole vielä löytänyt. Eli ei näillä lenkeillä kyllä laihtumaan pääse, sen verran hyviä on kahvilan lämpimät korvapuustit ;-)

Odottamisen tuskaa

2008-08-03T21:23:00.002+03:00

Päätin sitten haluta muuttaa. Siis aikaa sitten jo. En ole pitkään aikaan enää viihtynyt tässä kodissa, tästä kodista tuli asunto pari vuotta sitten ja alueenakin tämä alkaa todella koettelemaan sietokykyäni. Siispä toimintaa, tai niin luulin.

Olen yli neljä kuukautta jo hakenut meille asuntoa. Tuloksetta. Tiedän mitä haen ja mistä. No, ei ole asuntoa eikä tietoa koska tulee kohdalle. Tuskastuttaa tämä odottaminen ja raivostuttaa. Eihän tämän näin pitänyt mennä. Haluan kodin meille, haluan pakata jo muuttokuormaa, remontoida asuntoa kodiksi ja suunnitella sisustusta. Ensi viikolla vaihdan taktiikkaa, soittelen ja kyselen, menen paikan päälle, pidän "ääntä" itsestäni. Pitäkää te peukkuja, että kuukauden päästä tiedän missä osoitteemme on jatkossa. Pakko päästä uuteen kotiin, haluan ja tahdon. Eikö sillä ole merkitystä ;-)

Onnekasta alkavaa viikkoa teille kaikille, sitä ainakin halutaan ja tahdotaan!

Vapailla

2008-08-01T19:30:00.004+03:00

Olen ollut maanantaista lähtien vapailla. Olen nauttinut elämästäni täysillä. Tänään kotiuduin täältä:

Kiitokset mukavasta seurasta veneen miehistölle, oli tosi kivaa viettää aikaa kanssanne!

Minä jäin satamaan tänään, huomenna täytyy töihin. Vene miehistöineen jatkoi kohti Jussaröa, hyvää matkaa ja lämmintä loppulomaa!

Kauppoja ja hevosia

2008-07-30T23:55:00.002+03:00

Terveisiä Tampereelta. Mukava oli käydä, tavata vanhaa ystävää. Kiersin "pakolliset" kaupat, Kantriinaan oli päästävä Riviera Maisoneita ihastelemaan. Perinne velvoittaa eli Laukon torilla oli juotava kahvit ja syötävä munkki, tietysti samassa paikassa kuin aina ennenkin. Ja sitten raveihin.

Mukava oli seurata raveja katsomon puolelta. Jännä olotila, erilainen kuin yleensä. Huomasin jännittäväni entisten hoidokkieni puolesta, samaa tunnetta ei tule kun itse laittaa hevosta radalle . Pelihimokin iski ja tein muutamia lappuja, sain jopa muutaman euron vaikka maltilla pelasin. Täytyy myöntää, että parempi vaan minun pysyä siellä talikon varressa, ei ne pelihommat multa luonnistu.

Huomenna olen merellisissä tunnelmissa, siitä lisää loppuviikosta. Nautitaan vielä kesästä!

Kohtaamisia

2008-07-28T22:06:00.002+03:00

Aloitin tänään viiden päivän vapaapäiväputken.
Oli suunnitelmissa siivousta, pyykinpesua, kävelylenkkejä, arkista puhdetta. Aamu alkoi suunnitelman mukaan, mutta suunnitelma muuttui kohdatessani tarhan portilla tyttäreni entisen ja poikani nykyisen hoitajan. Hän on vielä lomalla. Juttelimme, vaihdoimme kuulumisia ja ajatuksia. Hänellä oli aikaa, lomalaisella, päätin, että minullakin on. Oli ihana jakaa ilot ja surut. Karvakaveri ei saanut pitkää lenkkiä, oli varmaan tyytyväinen. Ainakin lötköttely puun alla varjossa kertoi siitä. Alma sai extra-rapsutukset.
Iltapäivällä tuli ystäväni töiden jälkeen "pyörähtämään". Piti juoda kahvit ja jatkaa matkaa. Meni tunti ja toinen, lopulta viisi tuntia. Oli niin hyvä jutella, olla yhdessä. Ihmetellä, pohtia tätä elämää, suunnitella tulevaa. Kiitos Lotta ajastasi, tulipas tarpeeseen. Jäi hyvä mieli.

PS: Pyykit tuli pestyä, imuroitua sen verran ettei tukehduta koirankarvoihin. Tärkein hetki kuitenkin oli aika, jonka pelasimme pikkumiehen kanssa sulkapalloa. Ei haittaa vaikka pölyt jäi pyyhkimättä ja lattiat luuttuamatta, pikkumies pyysi pelaamaan, viettämään pienen hetken kahden. Huomenna on uudet kohtaamiset, menen Tampereelle. Kerron myöhemmin mitä siellä näin ja koin, ketä tapasin. Kaikki on suunniteltu.

Tekstit

2008-07-26T23:02:00.002+03:00

Pidän astioista joissa on tekstejä. Niissä on vaan jotain, en oikein itsekkään ymmärrä mitä, mutta puoleensa ne vetää. Nämäkin tuikkukipot, kohta niissä palaa kynttilät iltaisin ja tekstit tulevat kauniisti esille.

Tunnelmallista lauantai-iltaa kaikille!

Haavekuvia

2008-07-25T13:10:00.004+03:00

Haaveilen reissusta Tukholmaan, toivottavasti jo tulevana syksynä pääsisi lähtemään. Eli paljon en pyydä, pakko päästä käsin koskemaan Ocean Housen tavaroihin, hypistelemään ja ihastelemaan. Nämä ovat ihania.

kuvat: Ocean House

Lähdenkin tästä töihin, ilmaisia kun ei nämä haaveet ole ;-)

Aurinkoista viikonloppua!

Juhlan aika

2008-07-24T21:26:00.002+03:00

Rakas tyttäreni, esikoiseni täyttää tänään 16-vuotta.

Tuntuu niin hurjalta tämä ajan kuluminen. Vuodet vierivät, mustasta irokeesi-tukkaisesta vauvasta kasvoi nuori neiti, joka on päättänyt peruskoulun ja tekee elämässään suuria päätöksiä tulevaisuutensa varalle. Äitiä hirvittää, ainakin välillä. Sitä yrittää lapsensa tietä silottaa, varoittaa vaaroista ja epäonnistumisista, toivoo helpompaa polkua kuin itsellä. Aina ei auta puheet, tuntuvat menevän kuuroille korville. Seuraan sivusta ja olen valmiina ottamaan kiinni, tukemaan ja seisomaan rinnalla. Välillä ottaa koville, meillä molemmilla. Tiedä kuitenkin, että täällä olen, sinua varten jos ja kun tarvitset apua. Elämä kantaa, siihen voit uskoa aina. Olet rakas!

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

2008-07-23T10:20:00.002+03:00

Pikku-ukko oppi taannoin ajamaan ilman apupyöriä. Toisaalta suuri helpotus, meille molemmille siis, apupyörillä ajaminen on raskasta. Nyt voimme tehdä yhdessä kävelylenkkejä karvakaverin kanssa, hän pyörällä ja minä kävellen. Ihanaa. Näin minä siis ajattelin. Totuus paljasti sitten sen toisen puolen. Mikä on lopputulos, kun vauhtia pyöräilyssä on enemmän kuin taitoa?

Olimme eräänä päivänä kävelyllä. Kuljimme joen rantaa, pikku-ukko komennoista huolimatta sata metriä edellä. Pyöräily näytti siltä, että oli juotu muutakin kuin mehua. Hänen takanaan aikuinen omalla pyörällään ja molempien turvallisuuden takaamiseksi, tämä aikuinen sitten soittamaan pyöränsä kelloa. Pikku-ukon keskittyminen herpaantui hetkeksi, katsoi taakseen, laski jalat polkimilta ja antoi pyörän vieriä - kohti jokea! Onhan minua ennenkin sanottu kovaääniseksi, mutta luulen, että sinä hetkenä huutoni "jalat polkimille, jarruta!" kuultiin kilometrien säteellä. Viime hetkillä pyörä pysähtyi ja kaatui, onneksi.

Yritin toista lähestymistapaa komentelun sijaan. Poikani on hyvin kilpailuhenkinen 6-vuotias, vain voitto merkitsee. Sanoin, että mielestäni täysillä vauhdeilla ajaminen on ihan lällyä, sen osaa kukavain, mutta hiljaa ei osaakkaan kaikki ajaa. Kokeilkaa, vaatii muuten enemmän tasapainoa. Sitä alettiin siis harjoittelemaan - onhan se kuitenkin tärkeintä, että on parempi kuin muut ,-)

Harjoitukset siis jatkuvat, niin monta asiaa pitää kerrallaan hallita. Pyörä, muut ihmiset, liikenne ja kaikki, on siinä tekemistä vilkkaalle 6-vuotiaalle.

Tässä vielä kyseinen menopeli:

Tunnustus Award

2008-07-22T23:02:00.003+03:00

Tässä tunnustuksen "säännöt":

1.Voittaja voi laittaa kyltin omaan blogiin

2.Laita linkki siihen blogiin mistä sait tämän kyltin

3.Nimeä vähintään 7 blogia tämän palkinnon saajiksi

4.Laita linkit näihin 7 blogiin

5.Jätä viestiä niihin blogeihin jotka nimesit voittajiksi

Here are the "rules":

1.The winner can put the blog of the sign to an own one

2.Put blog to it, the link from where you got this sign

3.Name at least 7 blogs as the recipients of this prize

4.Put 7 blogs to these, the links

5.Leave a note to those blogs you have named the winners

Minun valintani, olkaa hyvät / My choice, please

1. Villa Veranda

2. Villa Vaarala

3. Karnas Hus

4. Maatiaiselämää

5. Elämää Mamselin maatilalla

6. Nellies Ute & Inne

7. Paperia Pariisista

Aurinkoista viikon jatkoa!

Sunny week of extension!

Teinin huoneesta

2008-07-21T21:18:00.006+03:00

Meidän asunnossa on erittäin ongelmalliset makuuhuoneet. Periaatteessa neliöt on ihan ok, mutta huoneiden muoto ei miellytä. Toinen, neliöiltään iso makuuhuone on hankala siksi ettei siellä ole kuin yksi ehjä seinä, yhdellä seinällä on ikkuna, toisella ovi parvekkelle ja kolmannella ovi huoneeseen sekä rivi huonosti toimivia vaatekaappeja.

Ja sitten pienempi huone jossa majoittuu meidän neiti ja tietysti karvakaveri eli tyttöjen huonehan se on;-) Huone on viileä (itse kyllä tykkään, neiti palelee) ja ikkuna aukeaa pohjoiseen joten aurinko ei tavoita säteillään seiniä eikä paljon muutakaan. Ja se malli, huone on pitkä, yli 4,5m, mutta ainoastaan 2,10m leveä. Eli pitkulaista vaikutelmaa piisaa. On siihen päätyseinään kokeiltu jos ja vaikka mitä, aina palattu alkuperäiseen eli valkoisiin seiniin.

Onneksi meillä tyttären kanssa värimaku on samanlainen. Neiti ihailee Yhdysvaltoja, joten väritys on helppo ottaa sieltä ja sopiihan se muunkin kodin väritykseen. Onneksi violetti-kaudesta päästiin, se ei oikein sovi omaan makuuni. Hyvä näin.